Asiantuntijat: Valtio ja kunnat ylläpitävät harmaata taloutta

STT:n haastelemat poliisitarkastaja Matti Rinne ja LähiTapiolan vakuutustutkija Jari Raatikainen katsovat, että ongelma piilee hankintalaissa. Se ohjaa valtion ja kunnat tehokkaasti valitsemaan yrityksen, joka on tehnyt halvimman tarjouksen.

– Kaikilla muilla mittareilla yhtiöt saadaan näyttämään tasaväkisiltä. Loppupeleissä ratkaisee hinta, Poliisihallituksen Rinne sanoo.

Rinteen mielestä hankintalakia voisi muuttaa siihen suuntaan, että palveluntarjoajan laadulle annettaisiin enemmän painoarvoa. Pitäisi sallia "terveen järjen käyttö".

Halpaa hintaa saa epäillä

Myös nykyisen lain puitteissa valtio ja kunnat voisivat Raatikaisen mukaan katsoa tarkemmin, millaisilta toimijoilta tuotteensa ja palvelunsa ostavat.

– Kilpailussa ei tarpeeksi huomioida sitä, miten tarjoava yritys on hoitanut omat velvoitteensa. Ja pystyykö se edes tarjotulla hinnalla tehtävän tekemään, Raatikainen sanoo.

Hankintalaki panee kilpailuttamaan

– Valtion, kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden, kuten evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon on kilpailutettava hankintansa.
– Tiettyjä turvallisuushankintoja ja salassa pidettäviä hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa.
– Kilpailutus täytyy tehdä, jos hankinnan arvo ylittää tietyn rajan. Kynnys liikkuu hankinnasta riippuen 30 000:n ja runsaan viiden miljoonan euron välissä. Kansallisesti rajat ovat alempana kuin EU-tason hankinnoissa.
– Mikään ei estä kilpailuttamasta kynnysarvojen alle jääneitä hankintoja.

Raatikaisen mukaan yritysten taustojen tarkastaminen olisi ensisijaisen tärkeää. Hänestä ostajan pitäisi esimerkiksi selvittää, onko yrityksen vastuuhenkilöillä takanaan useita nopeita konkursseja.

– Ja mikä on ollut tämän ja aiempien yhtiöiden kädenjälki työmailla. Paljonko niiden tekemät urakat ovat tulleet lopulta kokonaisuudessaan maksamaan mahdolliset lisätyöt ja korjaukset mukaan lukien.

Osa yrityksistä ei saisi edes mopovakuutusta

LähiTapiola toimi rakennuttajana Espoon Tapiolan saneerauksessa. Yritys pyysi urakoitsijoilta tiedot tarjouskilpailuissa kolmen parhaan joukkoon selvinneistä aliurakoitsijaehdokkaista. Joka viides yritys ei olisi taustojensa tai vastuuhenkilöidensä takia saanut edes vapaaehtoista mopovakuutusta yhtiöstä.

– Pääurakoitsijat kuuntelivat meitä, vaikkei se heti näyttänyt taloudellisesti järkevältä. Lopulta viivan alle jäi tavallista enemmän, koska työt hoituivat ajoissa eikä yksikään aliurakoitsija kadonnut kesken kaiken työmaalta, Raatikainen kertoo.

Rinteen mukaan kunnilla ja valtiolla olisi samankaltainen mahdollisuus tarjoajien analysointiin, jos ne vain haluaisivat. Hän huomauttaa, että esimerkiksi iso rakennusliike SRV on hyvin tarkka taustojen tarkistamisessa.

Kunnat: Laissa on sokeita pisteitä

Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki myöntää, että hankintalaissa on puutteita.

– Hankintalaki rajoittaa harkintavaltaa eikä siinä ole otettu huomioon kaikkia harmaan talouden tunnusmerkkejä. Yrityksen taustahenkilö voi olla niin sanottu sarjayrittäjä, jolla on takanaan paljon konkursseja muttei liiketoimintakieltoa eikä tuomiota. Häntä ei voi lain mukaan silti sivuuttaa kilpailussa, Myllymäki sanoo.

Hänen mielestään halvimman tarjouksen valintaan ei ohjaa hankintalaki vaan taloustilanne.

Myllymäen mukaan harmaata taloutta voitaisiin kuntapuolella torjua tehokkaasti sopimusoikeudellisin keinoin. Kunta voi esimerkiksi sopia, että kouluhankkeen tarjouskilpailun voittanut iso rakennusyhtiö kiinnittäisi erityistä huomiota aliurakoitsijoiden taustoihin.

– Näin vastuuta siirrettäisiin rakennusyhtiölle, jolla on vapaammat kädet.

Hankintalain uudistamista pohditaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Uuden lain pitäisi olla voimassa vuonna 2016.

Uudistuksen taustalla ovat EU:n uudet hankintadirektiivit, jotka EU:n parlamentti hyväksyi viime viikolla.