Asiantuntijat tukevat yksityisen eläkesäästämisen lisäämistä

Useat Suomen eläkejärjestelmään perehtyneet asiantuntijat suosittelevat yksilön vapaaehtoisten eläkejärjestelyiden lisäämistä. Vastuun siirtäminen nykyistä enemmän henkilöille auttaisi selviämään eläkemaksujen kasvupaineista.

Lähes kaikki Finanssialan keskusliiton ja kolmen tutkimuslaitoksen seminaarissa tänään Helsingissä puhuneet asiantuntijat nostivat yksilön roolin kasvattamisen keskeiseksi keinoksi tasata kasvavaa eläke- ja hoivamenojen kehitystä.

Finanssialan keskusliiton varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari esitti "sidottua säästämistä". Se tarkoittaa lisäeläkkeen rahoittamista muuttamalla muuta varallisuutta eläkkeeksi.

- Säästämisvaihe olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi pankin, sijoitusrahastoyhtiön tai henkivakuutusyhtiön tuotteiden avulla.

Kivisaaren mukaan sidottu vapaaehtoinen säästäminen edellyttää verokannusteita. Vastaavasti säästöt tuottoineen kasvattaisivat veropohjaa silloin, kun ikääntymisestä aiheutuva rasite julkiselle taloudelle olisi suurimmillaan.

Tutkijat rauhoittelivat pelkoja eläkepommista toteamalla että Suomen julkinen talous on vahva ja merkittäviä eläkeuudistuksia on jo nyt onnistuttu tekemään. Epävarmuuksia kuitenkin on, minkä vuoksi julkisen talouden tuottavuutta halutaan parantaa.

VATT:n ylijohtaja Seija Ilmakunnas piti sitä avainkysymyksenä. Sen ohella viiden prosenttiyksikön luokkaa olevia ikääntymisestä aiheutuvia menoja voidaan rajoittaa menojen hillinnällä ja tulojen kasvattamisella mm. eläkerahastoilla.

Eläkeläiset voitaisiin lähettää Espanjaan

Toimitusjohtaja Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitoksesta muistutti, että pitkällä aikavälillä eläkkeet alenevat. Jos työura jää alle 40 vuoden, korvaustaso voi olla vain 35 prosenttia palkasta. Pitkään eläkkeellä olevat kärsivät palkkatason nopeasta noususta.

Yksityisten lisäeläkkeiden ongelmaksi jää se, että se on hyvässä työmarkkina-asemassa olevien etu. Kiander kyseli, pitäisikö niistä tulla myös osa työmarkkinaneuvotteluja.

Etlan tutkimuspäällikkö Tarmo Valkonen sanoi, että nykysäännöillä eläke voisi 1985 syntyneillä pudota vuoden 2050 45 prosentista vuoteen 2080 mennessä 30 prosenttiin palkasta. Sitä voisi hillitä ansiotasoindeksin käyttäminen eläkeindeksinä.

Neuvotteleva virkamies Jorma Tuukkanen valtiovarainministeriöstä nosti esiin hoivamenojen kasvun. Työvoimapula voi vaatia sen hankkimista ulkomailta. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista seurata Norjan esimerkkiä ja lähettää vanhukset hoitoon ulkomaille. Oslo on rakentamassa omaa hoitokotia Espanjaan.

(MTV3-STT)