Asiantuntijat panisivat lastensuojelun täysremonttiin

Lastensuojelutyötä tekevän SOS-Lapsikylän mukaan muut ammattilaiset ohjaavat oman resurssipulansa takia perheitä lastensuojelun puheille.  

Kehittämispäällikkö Kati Palsasen mukaan Suomessa on kuntia, joissa lastensuojelu on asiakasmäärän takia jo "aivan halvaantunut".

- Lastensuojelu on ainoa toimija, joka ei enää voi käännyttää perheitä muualle silloin, kun lastensuojelullista tarvetta on. Suuri pyörä pyörähtää kyllä käyntiin, mutta vasta sitten, kun ongelmat ovat jo ehtineet paisua.  

Uudistuksista löytyy valonpilkahduksiakin

Kritiikistä huolimatta lastensuojelutyössä on saavutettu myös hyviä tuloksia. Lastensuojelun Keskusliitto listasi STT:n pyynnöstä esimerkkejä kuntien onnistuneista ratkaisuista.  

Nurmijärvellä lastensuojelun asiakasmäärä ja alle 16-vuotiaita koskevat lastensuojeluilmoitukset sekä sijoitettujen lasten määrä ovat Länsi- ja Keski-Uusimaan pienimpiä. Kunnassa on useita vuosia kehitetty eri tahojen yhteistyötä sekä koulutettu henkilöstöä, jotta perheiden ongelmiin saadaan tartuttua varhain. Sosiaalityön ja lastensuojelun lisäksi yhteistyössä ovat mukana muun muassa poliisi ja seurakunnat.   

Raisiossa apua kaipaavien perheiden odotusaikoja on lyhennetty muun muassa perustamalla lastensuojeluun päivystävä puhelin. Vuosina 2011-2013 toteutettujen uudistusten jälkeen Raision perheneuvolan jono on kutistunut kymmenesosaan entisestä ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on neljässä vuodessa puolittunut.  

Imatralla on saatu lasten pitkäaikaisten sijoitusten määrä ja lastensuojelun menot laskuun satsaamalla ennaltaehkäisevään työhön, kuten neuvolapalveluihin. Myös perhetyöntekijöiden määrää on lisätty.  

Raahessa puolestaan on aloitettu perhepalvelujen uudistus, jotta perheiden ongelmiin voitaisiin puuttua aikaisemmin. Tarkoitus on, että tuloksia voitaisiin hyödyntää muuallakin Suomessa.  

Oulussa taas on SOS-Lapsikylä -säätiön mukaan keskitytty etsimään kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille paikkaa ensisijassa lähipiiristä. Kaupunki on palkannut lisää työntekijöitä etsimään sopivia, tuttuja sijaiskoteja.  

SOS-Lapsikylä selvitti lastensuojelun tilaa haastattelemalla kuluneena vuonna yli kahtakymmentä lastensuojelun ammattilaista.   

Vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että lastensuojeluun tarvitaan kokonaisuudistus ja vastuut on jaettava nykyistä selkeämmin. Lisäksi lapsia ja heidän perheitään tulisi vastaajien mielestä kuunnella lastensuojeluasioissa entistä tarkemmin.  

Koko perhepalvelumalli, ei vain lastensuojelu, joutaisi täysremonttiin, sanoo SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola.

- Ei pidä enää tyytyä tekemään pieniä muutoksia sinne tänne ilman, että ne vaikuttavat toisiinsa.  

Lastensuojelun Keskusliiton mukaan suuri osa SOS-Lapsikylän kyselyssä esiin nousseista muutostarpeista on puhuttanut lastensuojelun ammattilaisia jo vuosia.   

- Ongelmakohdat tunnetaan, ja nyt tarvittaisiin ennen kaikkea tekoja, sanoo liiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen.   

Hänen mukaansa tuloksiin ei päästä vain lakimuutoksilla ja säädöksillä vaan kunnat tarvitsisivat käytännön tukea muutostöissä ja niiden suunnittelussa.  

- Tarvittaisiin ennen kaikkea kansallista johtamista, ja se meiltä nyt puuttuu.