Asiantuntijat: Palvelunestohyökkäykset lisääntyvät ja kasvavat

- Ihan todennäköistähän se on. Eteenkin kaikki julkisuus kiinnostaa tekijöitä pääpirteittäin. Maailmalla on nähty satojen gigabittien palvelunestohyökkäyksiä, joten jossain vaiheessa varmaan sellaisia nähdään myös Suomessa, Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekeskusryhmän päällikkö Antti Kiuru sanoo.

Kyberturvayritys Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen puolestaan muistuttaa, että viime aikoina isoja hyökkäyksiä on ollut vähenevissä määrin.

- 2012 me nähtiin viimeksi tällainen suuri epidemia näitä hyökkäyksiä muun muassa mediayrityksiä vastaan. Sen jäkeen pieniä on ollut, mutta tällaisia ison mittakaavan hyökkäyksiä on ollut harvemmassa.

Kairisen mukaan digitaalinen yhteiskunta on kuitenkin haavoittuva ja myös hän näkee selvän mahdollisuuden palvelunestohyökkäysten kasvulle.

- Voidaan ajatella, että mitä enemmän kriittisiä palveluita on internetissä ja mitä enemmän toisaalta on laskentakapasiteettia, jota voidaan tällaisiin hyökkäyksiin käyttää, niin silloin tietysti on vaara, että nämä yleistyvät ja jatkavat kasvuaan, Kairinen sanoo.

Palvelunestohyökkäyksellä haetaan haittaa

Palvelunestohyökkäyksessä rikollinen taho kuormittaa toisen tahon verkkopalvelua yleensä kaapattujen koneiden kautta ja lähettää niihin liikennettä eripuolilta suuria määriä. Tavoitteena on palveluiden lamauttaminen.

- Voisi käyttää analogiaa kyberpommi, eli sillähän pyritään pääasiassa tekemään vahingontekoa eli haittaa. Silloin ei ole kyseessä tämmöisestä tietomurrosta, jossa pyrittäisiin varastamaan tietoa tai murtautumaan järjestelmiin, vaan sillä aiheutetaan haittaa, Petri Kairinen selventää.

Yleensä tekijöiden tavoitteena onkin vain näkyvyyden ja kiusanteon tekeminen.

- Rikollisia on erilaista laatua. Osa myy palvelunestohyökkäyskapasiteettia muille rikollisille.

- Osa on niin sanottuja harrastelijoita, eli tämmöisiä hakkeriryhmiä, jotka koostuu pääasiassa nuoremmista mieshenkilöistä, jotka sitten pyrkii aiheuttamaan hyökkäyksiä ja saamaan näkyvyyttä omalle toiminnalle ihan huvin vuoksi, Kyberturvallisuuskeskuksen Antti Kiuru sanoo.

Aivan viime aikoina erilaisia katkoksia on ilmennyt yllättävänkin paljon. Elisan intenet-yhteydet, Soneran puhelut, nyt Osuuspankin ja Nordean verkkopankit.

- Silloin herää tietysti kysymys, että kun näin paljon tämmöisiä kriittisiä palveluita on tipahtanut pois, niin toivottavasti tässä ei ole mitään yhteistä tekijää taustalla, Kyberturvayritys Nixun toimistusjohtaja Petri Kairinen pohtii.