Asiantuntijat haluavat Suomen luopuvan hiilestä

- Noin puolet Suomen energiasta on fossiilista tuontienergiaa ja me maksetaan siitä noin 7 miljardia vuodessa. Se ei ole kovin kaukana siitä, paljonko Suomi velkaantuu. Voisimmeko me nopeammin lähteä hakemaan sellaisia energiaratkaisuja, joissa oikeasti rakennettaisiin vähähiilinen Suomi, kysyy Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.
Suomen tavoite luopua hiilestä vuoteen 2050 mennessä on Korhosen mielestä liian hidas.
- Meidän pitäisi ottaa nopeampia tavoitteita ja miettiä sitä, aiotaanko Suomeen vielä oikeasti rakentaa sellaisia voimalaitoksia, jotka käyttävät kivihiiltä.

Ilmastonmuutos tulee kalliiksi viljelijöille 

Maanviljelijälle ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on erityisen tärkeää: muuttuva ilmasto vaikuttaa suoraan elinkeinoon.
- Maatalous on juuri se sektori, jossa tämä tulee sattumaan nopeimmin. Useampi kymppitonni satomenetystä siksi, että sateet tulevat väärään aikaan. Se rupeaa jo tuntumaan toimeentulossa, laskee maanviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila.
Viljelijät voivat myös omilla toimillaan vähentää ilmastonmuutosta.
- Maanviljelijät voivat sitoa hiiltä pitämällä peltonsa hyvässä kunnossa. Tulosperusteinen ympäristötuki olisi askel oikeaan suuntaan. Mitä enemmän sidot hiiltä maahan, sitä enemmän saat tukea, ehdottaa Mattila.

Kuntien päätökset vaikuttavat päästöihin

Panelistit muistuttivat, että ilmastonmuutoksen hillintä vaatii myös paikallistason toimia kunnissa ja kaupungeissa. 
- Kunnat tekevät jatkuvasti päätöksiä, joilla lisätään tai vähennetään päästöjä. Kunnat voisivat esimerkiksi suosia puhdasta teknologiaa kilpailutuksissa, esittää Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen.
Ilmastonmuutoksella voi olla myös odottamattomia paikallisia vaikutuksia. 
- Kaupungit joutuvat kohtaamaan kaikki ilmastonmuutoksen vaikutukset. Lisääntyvät rankkasateet ja tulvat aiheuttavat vahinkoja. Verotuloja menetetään, jos yritykset ja asukkaat kärsivät myrskyjen ja tulvien takia, pohtii Karjalainen.