Asiantuntija vastaa: Talvinopeudet säästävät henkiä ja kauko-ohjaus on kallista

Likenneministeri Anu Vehviläisen ehdotus talvinopeusrajoitusten muuttamisesta kelin mukaan ei saa asiantuntijoiden varauksetonta kannatusta. Liikenneviraston liikenneasiantuntija Jorma Helin pitäisi nykyiset rajoitukset ja niiden muuttamiskäytännöt ennallaan.

- Laajojen tutkimusten mukaan talvirajoituksilla säästyy 15 ihmisen henki. Ja loukkaantumatta siinä samalla jää satakunta ihmistä. Olettaen, että kesärajoituksiin palataan, tämä jää luonnollisesti tapahtumatta, Helin sanoo.

Asiantuntija muistuttaa, että talvella pelkästään keli ei ole se, joka alentaa nopeuksia. Helin muistuttaa, että yksi iso tekijä on aikaisin laskeutuva pimeys, eikä hirvien liikkumistakaan sovi väheksyä.

Helin laskeskelee, että talvella todellisuudessa käytettyjen nopeuksien putoamisessa viisi kilometriä tulee merkistä ja toiset viisi talvesta itsestään.

- Yhteisvaikutus on se, että todella käytetyt nopeudet ovat kymmenen kilometriä alemmat kuin kesällä.

Kauko-ohjaus maksaa maltaita

Liikenneministerin keino muuttaa nopeuksia kelin mukaan ovat kauko-ohjatut rajoitusmerkit.

Liikenneasiantuntijan mukaan meikäläisillä teillä on 300 kilometriä kauko-ohjattuja osuuksia. Jos kilometrien määrä esimerkiksi kymmenkertaistettaisiin, Helin sanoo heti, mikä muodotuu ongelmaksi.

- Älykkäästi ohjatut laitteet ovat todella kalliita. Tarvitaan paljon tunnistustekniikkaa, ohjaus- ja havaintotekniikka maksaa maltaita. Erittäin kalliiksi tulee, jos ajatellaan, että pääteillä esimerkiksi 3000 kilometriä katettaisiin näillä.

Helin myös muistuttaa, että pohjolan talvi on tekniikalle karu. Suomalaisissa sääoloissa kauko-ohjaus on herkkä menemään rikki.

- Onhan se nähty tuolla radallakin. Vanerimerkki tai pelti kestää sään kuin sään, asiantuntija sanoo.

Helinin mukaan ei ole mitään varmuutta siitä, saadaanko kauko-ohjauksella samaa aikaiseksi kuin kiinteillä merkeillä. Hän myös pelkää, että kalliit laitteet syövät esimerkiksi teiden kunnossapitoon tarkoitettuja rahoja.

Alempien nopeuksien ollessa käytöss päästöt vähenevät, ja polttoaineenkulutuksen väheneminen saattaa näkyä jopa autoilijan kukkarossa. Tietkin kuluvat vähemmän.

Liikenneministerin motiiviin ryhtyä muuttamaan talvikäytäntöjä asiantuntijalla on selvä vastaus.

- Voi olla, että nostoehdotuksella haetaan joustavuutta liikenteeseen. Turvallisuuden kuitenkin pitäisi olla aina ensiarvoisen tärkeää. Rataliikenteessä ja ilmassahan on kuolemissa nollatoleranssi. Helposti nopeuksien noston seurauksena uhrattaisiin se 15 henkeä sinne toiselle puolelle. Tarvitaanko tätä, että pääsisimme vähän nopeammin.

Helin muistuttaa, että täytyy ajaa jo erittäin pitkiä matkoja ennen kuin nopeuksien nostolla on oikeasti merkitystä.

- Utsjoelle ajaessa voittaa ajassa kyllä, mutta harvapa ajelee niin pitkiä matkoja.

Lue myös:

    Uusimmat