Asiantuntija: Tilaisuus teki ketusta varkaan

Ei ollut ehkä sattumaa, että Korkeasaaren flamingot joutuivat pienpedoista juuri ketun hampaisiin. Uusimaa ja Lounais-Suomi ovat maamme kettutiheintä aluetta.

Riistanhoidonneuvoja Visa Eronen Uudenmaan riistanhoitopiiristä sanoo, että kettut löytävät juuri näiltä leveysasteilta paljon ruokaa ja elinympäristö on niille juuri sopiva. Maisemassa on peltoja, metsää ja hakkuuaukeita sopivassa, mosaiikkimaisessa suhteessa.

Eronen arvelee, että repolainen oli Korkeasaaressakin liikkeellä ruoka mielessä.

- Aika paljoltihan kettujenkin elämä pyörii ruuan ja puolison etsinnän merkeissä. Sapuskaa pitää saada ympäri vuoden, ja ketut kuljeskelevat jatkuvasti omilla elinalueillaan etsimässä sopivaa suuhunpantavaa.

"Eksoottinenkin kelpaa ketun pöytään"

Erosen mukaan kettu ei ruuan suhteen nirsoile. Se syö, mitä on paljon ja helposti tarjolla.

- Jos tällainen flamingo sattuu olemaan tarjolla ja sen saa helposti napattua, kyllä kettu käyttää tilaisuuden hyväkseen. Viisaana eläimenä kettu osaa hyödyntää monenlaisia mahdollisuuksia, jos tilaisuus vaan tulee.

Erosen mielestä flamingoaitauksessa toteutettu raatelu ei ehkä ole aivan tyypillisintä ketulle, mutta tilaisuudesta innostuessaan sekin saattaa saada aikaan pahaa jälkeä.

- Jos kettu pääsee tuollaiseen tilanteeseen, että saaliseläimet eivät voi paeta, pyyntivietti iskee. Ja jos eläimet eivät pysty kunnolla puolustautumaan, en pidä ihmeellisenä, että näin on käynyt. Tämä on aika poikkeuksellinen tilanne, missä on ollut liian hyvä tilaisuus raatelemiseen. Ehkä enemmänkin minkki ja muut näätäeläimet saalistavat mahdollisuuksien mukaan varastoon, Eronen pohtii.

Riistanhoidonneuvojan mielestä metrin korkea flamingo on ketun saaliseläimenä fyysisesti ylärajalla. Ilman aitausta flamingot olisivatkin pötkineet kettua pakoon.

- Jos luonnossa ajattelee, niin kettu syö vielä 3-4 kiloa painavan metson, mutta siinä se raja menee. Esimerkiksi haaskoilla vierailevat suuret petolinnut saavat olla ketulta kyllä rauhassa. Kyllä ketun saalistus liittyy toisaalta eläimen kokoon, mutta myös siihen, miten saalis pystyy puolustautumaan. Kyllä kettu miettii myös omaa hengissäsäilymistään, kun se saalistaa.

Katso Ville Juutilaisen juttu

Lue myös:

    Uusimmat