Asiantuntija: Salaamisen aika on ohi

Diplomaattien ja virkamiesten tulisi ymmärtää, että kaikki tieto voi tulla jotakin kautta julki. Tätä mieltä on Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasjohtamisen professori Aki-Mauri Huhtinen.

-Salaamisen aika on ohi. Kekkosen vanha sanonta siitä, että asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät, on tullut taas ajankohtaiseksi, Huhtinen sanoo STT:lle.

Huhtinen kommentoi brittilehti Guardianin paljastuksia Britannian tiedustelupalveluiden toiminnasta.

Hänen mukaansa ainakin osasta viime aikoina paljastuneista laajoista verkkovakoiluohjelmista ja diplomaattien viestinnän seuraamisesta on tiedetty tai sitä on osattu epäillä.

Guardian paljasti myöhään eilen, että Britannian signaalitiedustelupalvelu GCHQ vakoili vuonna 2009 kahteen G20-maiden huippukokoukseen osallistuneita diplomaatteja ja ministereitä.

Lehden mukaan tiedustelupalvelu muun muassa seurasi diplomaattien puheluita ja tietokoneita. Tietojen keräämiseksi kokouspaikalle perustettiin myös nettipisteitä, joiden tietokoneilta napattiin käyttäjien salasanoja ja tunnuslukuja.

Guardian sanoo tietojen olevan peräisin Edward Snowdenin vuotamista, GCHQ:n sisäiseen käyttöön tarkoitetuista tiedostoista ja esitysdioista. NSA:lle työskennellyt Snowden paljasti reilu viikko sitten viraston laajoja tietourkintaohjelmia Guardianille ja amerikkalaislehti Washington Postille.

Yleisö vuotajan puolella

Professori Huhtinen arvioi, että Snowdenin vuodoissa on paljon pelissä sekä taloudellisesti että poliittisesti.

- Tässä on vaakalaudalla sekä kokonainen diplomatian tekemisen tapa että kansainvälisten suuryritysten kuten Microsoftin ja Googlen maineet.

Yhtiöt, joiden on kerrottu luovuttaneen NSA:lle käyttäjiensä tietoja, haluavat Huhtisen mukaan puhdistaa maineensa. Hän arvelee, että maineenhallinnasta tulee sekä valtioille että yrityksille entistä tärkeämpää, sillä on todennäköistä, että NSA-skandaalin kaltaiset tietovuodot yleistyvät tulevaisuudessa.

- Suomessakin on käytetty valtavasti energiaa esimerkiksi tietomurtojen estämiseen, mutta todellinen ongelma ovat niin sanotut sosiaaliset hakkerit.

- Snowdenin kaltaiset hakkerit, joilla on sosiaalinen motiivi, uskaltavat tuoda arkaluontoisia asioita julki, koska he tietävät, että suuren yleisön moraalinen tuki on paljastajalla, vaikka hän olisikin rikkonut vaitiolovelvollisuuksia.

Tiedon rihmastot esiin

Huhtinen pitää todennäköisenä, ettei Snowden ole toiminut yksin, vaan hän on saanut brittitiedot toiselta vuotajalta, joka ei halua julkisuuteen.

- Ammattianalyytikkoa kiinnostaa, ketkä kaikki liittyvät tähän rihmastoon.

Paljastusten ajoitus ei Huhtisen mukaan myöskään ole sattumaa.

- Miksi tiedot päätettiin vuotaa juuri nyt? Onko esimerkiksi paljastuksiin liitetyissä yhtiöissä meneillään sisäistä valtataistelua tai muuta, johon tämä voisi liittyä?

Huhtisen mukaan vuotojen suurin merkitys ei niinkään ole vuodetuissa tiedoissa. Tärkeää on se, että tiedustelupalveluiden ja valtioiden toiminnasta tienneiden on pakko ottaa kantaa vuotoihin ja tehdä isoja linjauksia niiden suhteen.

-Kuten Wikileaks, Snowden on tuonut julkisuuteen eräänlaisen tiedon salaseuran ja sen tavan toimia ja elää, Huhtinen muotoilee.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat