Asiantuntija: Tärkein kohderyhmä hylkäsi ruumiillisen kurittamisen

Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Heikki Sariola iloitsee siitä, että fyysistä kurittamista vieroksuvat erityisesti lapsiperheiden vanhemmat.

- Se on tietysti siinä mielessä hyvä, että nämä koko väestön luvut kuvaavat osin myös vanhempien ihmisten asenteita, jotka ovat kurittamiselle myönteisempiä. He eivät kuitenkaan ole enää kasvatusvastuussa, joten niillä ei ole kovin suurta merkitystä. Olennaista on se, mitä lasten vanhemmat ajattelevat, sanoo Sariola MTV Uutisille.

Enää 15 prosenttia suomalaisista hyväksyy lasten ruumiillisen kurituksen kasvatuskeinona. Tiedot käyvät ilmi Lastensuojelun keskusliiton Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

- On hyvin merkittävää, että piiskaaminen on hävinnyt käytännössä kokonaan. Sanoisin tätä historialliseksi kasvatuskulttuurin muutokseksi. Muutosvauhti positiiviseen suuntaan on ollut todella nopeaa viime vuosina. Voidaan puhua, että ruumiillisen kurittamisen suosio on romahtanut.

Sariolan mukaan kehitykseen ei ole yhtä selittävää tekijää. Suuri merkitys kuitenkin on vuonna 1984 voimaan tulleella, fyysisen kurittamisen kieltävällä lailla.

- Sen jälkeen on tehty paljon valistustyötä, jolla näyttäisi olevan myös vaikutusta. Koulutustason ja elintason nousu ovat varmaan osaltaan helpottaneet ihmisten elämää. Vanhemmat ovat oppineet, että lapsen impulsiivinen käytös menee aikanaan ohi ja se vaatii yleensä vain lempeää ohjausta, sanoo Sariola.

Väkivallan määrittelyn raja ei ole aivan selkeä. Jos kyselyssä käytetään termiä väkivalta tai ruumiillinen kuritus, niiden käyttämisen kerrotaan olevan harvinaista.

- Näyttää siltä, että luunappeja ja tukistamista ei välttämättä tunnisteta väkivallaksi.

Lue myös:

    Uusimmat