Asiantuntija: Puutaloalueen suurpalo Suomessa varsin epätodennäköinen

– Toki kaikki on mahdollista, ja siinä mielessä tällaista voi tapahtua Suomessakin. Silti omasta mielestä pidän sitä varsin epätodennäköisenä, että tulipalo voisi levitä näin laajaksi, Pursiainen arvioi.

Historian saatossa kaupunkeja on palanut useaan otteeseen Suomessa. Kuuluisimpana ja tuhoisimpana tunnetaan ehkä Turun palo vuonna 1827, mikä tuhosi lähes koko kaupungin. Monessa suomalaisessa kaupungissa on puutaloalueita, mutta Pursiainen ei ole kovin huolissaan asiasta.

– Tänä päivänä ihmiset ovat huomattavasti valveutuneempia paloturvallisuuden osalta ja sitten toisaalta paloturvallisuuteen on kiinnitetty vanhojen puutalojen kohdalla huomiota, kuten esimerkiksi tässä Porvoossa. Omana lukuna on tietenkin myös tämän päivän varsin tehokas pelastustoimi. Siinä mielessä pidän varsin epätodennäköisenä, että tällainen Norjan puutalopalo voisi sattua vaikka Porvoossa, Pursiainen miettii.

Tulisijat kuntoon

Paloturvallisuuteen kannattaa Pursiaisen mukaan silti kiinnittää aina huomiota. Pursiainen muistuttaa, että paloturvallisuus on yhtä tärkeä asia vanhassa puutalossa kuin uudemmassa talossakin.

– Kodin paloturvallisuuteen liittyvät riskitekijät tulee ottaa huomioon. Tulisijat on pidettävä kunnossa, nuohouksesta on huolehdittava. Niiden kuntoa on myös tarkkailtava. Kynttilän käytössä on oltava huolellinen ja tulisijaa on myös käytettävä oikein. Puumäärässä kannattaa olla maltillinen ja suhteuttaa se tulisijan kokoon.

Pursiaisen mukaan etenkin kovilla pakkasilla ja ylipäätään lämmityskaudella kannattaa olla tarkkana siitä, että ylipolta tulisijaa.

Paloturvallisuus ulottuu rakennuksen sisältä myös ulos

– Vanhalla puutaloalueella korostuu rakennusten välinen etäisyys ja esimerkiksi tällaisten rakennusten välisten palosolien ja muiden puhtaana pito on tärkeää. Lisäksi tällaisia tiloja ei saa käyttää varastona.

Puutaloalueilla suurin haaste tulipalon sattuessa on Pursiaisen mukaan vanhojen rakennusten lähekkäisyys.

– Sen ajan rakentamistavan mukaan rakennukset on rakennettu hyvin lähelle toisiaan. Siihen aikaan, kun ne rakennukset on rakennettu, niin rakennusten väliseen etäisyyteen ei kiinnitetty huomiota. Ei ainakaan samalla tavalla kuin tänä päivänä. Se on yksi haasteellisimmista tekijöistä tulipalon sattuessa, koska lähekkäin olevat rakennukset muodostavat sytytyslangan, minkä kautta palo voi levitä rakennuksesta toiseen.

Tulipalo voi levitä naapurirakennukseen Pursiaisen mukaan esimerkiksi räystäiden ja kattojen kautta.

– Tästä arkisempi esimerkki on jätekatokset, jotka ovat jonkun toisen rakennuksen tai autotallin välittömässä läheisyydessä. Jätekatos kun syttyy tuleen, niin aina silloin tällöin palo leviää siitä läheiseen autokatokseen. Samalla mekanismilla palon leviäminen toimii vanhalla puutaloalueella.

Porvoon vanhalla puutaloalueella haasteeksi Pursiainen mainitsee myös sen seikan, että puutalot ovat rakennettu rinteeseen.

– Siellä on lisäksi hyvin kapeat ajotiet, pelastustiet ja -väylät, mitkä aiheuttavat oman haasteensa.