Asiantuntija neuvoo: Varaudu virtuaalikuolemaasi

Facebookista löytyy useita käyttäjäprofiileja, joiden perustaja on nukkunut pois. Tulevaisuudessa niitä löytyy yhä enemmän, kun nettiajan natiivit päättävät elämänsä.

Käyttäjien ystävät saattavat kirjoitella vielä vuosia kuoleman jälkeen vainajan seinälle muistorunoja tai kaipauksen osoituksia. Jonkun tapa surra on julkaista vainajan seinällä valokuvia yhteisistä hetkistä, ja jotkut toivottavat vainajalle jopa hyvää syntymäpäivää.

Osa muotoilee viestinsä kuin uskoisi vainajan niitä oikeasti kuulevan.

Tee virtuaalitestamentti

Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen neuvoo jokaista varautumaan virtuaaliseen kuolemaansa, jos tietää hetkien lähestyvän loppuaan.

Sosiaalisen median, sähköpostin ja muiden nettipalveluiden salasanat voi tallettaa esimerkiksi muistitikulle, joka oikean hetken tullen luovutetaan esimerkiksi puolisolle tai juristille. Salasanat voi liittää myös tavallisen testamentin liitteeksi paperille.

Jos salasanoja ei usko kenenkään haltuun, voi olla, että kukaan ei koskaan pääse niihin käsiksi ja ihminen jää elämään virtuaaliavaruuteen ikuisiksi ajoiksi.

Järvisen mukaan operaattorit eivät lähtökohtaisesti luovuta salasanoja ulkopuolisille. Varsinkin ulkomaisten operaattoreiden on vaikea varmistua siitä, että henkilö todella on kuollut.

Esimerkiksi Yahoo on tullut tunnetuksi kieltäytyessään luovuttamasta Irakin sodassa kuolleen sotilaan sähköpostin salasanaa sotilaan vanhemmille.

Liikenne- ja viestintäministeriö rinnastaa sähköpostin tavalliseen postiin. Tällöin kuolinpesästä tulee lain tarkoittama "viestinnän osapuoli", eli omaiset saavat lukea kuolleen sähköposteja.

Viestintävirastossa tehdään parhaillaan selvitystyötä siitä, neuvotaanko operaattoreita tulevaisuudessa luovuttamaan salasanoja omaisille. Aiemmin viraston kantana on ollut se, että vainajan sähköposteja ei saa luovuttaa perikunnalle, jos omainen ei ole antanut siihen erikseen lupaa ennen kuolemaansa.

Facebookissa voi nyt lähettää viimeisen tervehdyksen

Facebook avasi vuonna 2009 palvelun, jonka avulla kuolleen omaiset voivat muuttaa vainajan profiilisivun muistosivuksi. Facebook voi omaisten pyynnöstä poistaa muistosivulta yksityisyyteen liittyviä tietoja, kuten yhteystiedot ja osoitteen. Muistosivuille ei myöskään pääse kirjautumaan käyttäjänä, mutta omaiset ja ystävät voivat kirjoittaa sinne terveisensä.

Surullisimpia ovat ne tapaukset, joissa vainajan Facebook-sivulle kirjoitetaan jotakin rienaavaa. Britanniassa sattui viime vuonna tapaus, jossa junan alle jääneen 15-vuotiaan tytön ystävät perustivat hänelle Facebook-profiilin hyvästienjättöä varten. Sivulle löysivät kuitenkin myös tytön kiusaajat, jotka jatkoivat solvaamista kuoleman jälkeen.

Tuore Facebook-sovellus antaa käyttäjälle mahdollisuuden "viimeisen tervehdyksen" lähettämiseen haudan takaa. Ennen kuolemaansa käyttäjä voi tallettaa viestin tai videon ilmaiseen "If I Die" -sovellukseen, ja kuoleman jälkeen palvelu lähettää sen eteenpäin. Viesti lähtee kavereille kuitenkin vasta, kun käyttäjän nimeämät kolme uskottua ovat vahvistaneet henkilön kuoleman Facebookille. Asiasta kertoo Daily Mail.

"On liian helppoa klikata muistokynttilä palamaan"

Järvisen mukaan virtuaalisten kynttilöiden sytyttely ja muistoryhmien perustaminen verkkoon on osa online-kulttuuria. Se on kollektiivinen keino osoittaa myötätuntoa, kuten kävi esimerkiksi Sellon ampumistapauksen jälkeen, kun muistoryhmiä syntyi useita.

– Henkilökohtaisesti pidän näitä arveluttavina. On liian helppoa klikata muistokynttilä palamaan, se vesittää muistamisen arvokkuuden. Sitoutumisen aste ja vaivannäkö ovat niin pieniä, että eleen arvo ei ole hirveän suuri. Tämä on nyt kuitenkin yleinen trendi, ja jos ihminen voi näin tehdä surutyötä, annettakoon hänelle se mahdollisuus, Järvinen sanoo.

Oma ongelmansa läheisille ovat mielenterveydeltään järkkyvät omaiset, jotka unohtavat, mikä olikaan sopivaa Facebookissa julkaistavaksi. Järvisen mukaan avohoitopotilaiden nettikäytökseen ei voida puuttua senkään vertaa kuin kuolleen ihmisen virtuaalijäämistöön.

– Nettitunnuksia ei voi keneltäkään ottaa pois. Se on laillisesti mahdotonta, vaikka tarvetta voisi ollakin. Jos kirjoittelu ei ylitä rikoskynnystä, kukaan ei voi tehdä mitään, Järvinen sanoo.

Miten ilmoittaa omaisen kuolemasta verkkopalveluun – ja miksi asiaa kannattaa lykätä