Asiantuntija: Lento-onnettomuudet parantavat turvallisuutta – Indonesian turmastakin jo opiksi

Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu on seurannut lento-onnettomuuksien tutkintaa tarkasti jo vuosia. Kotimaisissa onnettomuuksissa Trafista ollaan yhteydessä jatkuvasti Suomen Onnettomuustutkintakeskukseen, OTKES:iin.

– Ollaan yhteydessä sen vuoksi, että tutkinnassa voi tulla esille asioita, joihin viranomaisen on välittömästi puututtava. Ja tässä Malesian tapauksessa kyllä mielenkiinto on ihan samanlainen. Eli onko jotain sellaista, mistä pitäisi ottaa välittömästi opiksi tai tehdä toimenpiteitä, sanoo Henttu. Finnairin kanssa on nyt sovittu, että he analysoivat tilanteet, jossa ohjaamomenettelynä olisi hätälähettimen aktivoiminen ilmassa. Normaalistihan niin sanottu ELT-hätälähetin aktivoituu g-voimista – siis iskusta maahan tai veteen.

Tutkinta parantaa turvallisuutta

Vaikka uutiset lento-onnettomuuksista nousevat otsikoihin tuhoisuuksiensa vuoksi, on niiden perusteellisesta tutkinnasta hyötyä lentoturvallisuudelle. YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO käsittelee erilaisia lentoturvallisuutta parantavia toimenpiteitä kokouksessaan helmikuun alussa. kadonnutta matkustajakonetta ei enää haluta.

– Varsin pian lähdettiin hakemaan katoamisen osalta ratkaisua ja siinä käännyttiin teollisuuden puoleen. Heille esitettiin, että tehtävä on tämä: Kone ei saa enää kadota, minkälaisia ratkaisuja esitätte? Ratkaisuja on nyt esitetty ja niitä sitten arvioidaan ja lähdetään viemään käytäntöön, sanoo Henttu.

Yhteistyössä on voimaa ilmailualallakin

ICAO:n kokouksessa käsitellään myös Itä-Ukrainassa alasammutun malesialaiskoneen kohtaloa. Se käynnisti ennenäkemättömän kansainvälisen yhteistyön parissa viikossa. Tavoitteena on estää tulevaisuudessa MH17 Ukrainassa kokema kohtalo. Tapauksella oli myös poliittista ulottuvuutta, mutta ICAO:ssa edettiin yksinomaan turvallisuusnäkökulmasta, toki tietyt realiteetit huomioiden.

– Perusasioita ovat olleet ja tulevat olemaan, että jokainen valtio vastaa oman ilmatilansa turvallisuudesta. Ja toisaalta jokainen lentoyhtiö vastaa minne ja milloin lentää. Viranomaisella on rooli siinä välissä. Ajatuksena on, että kerätään saatavilla oleva tieto mahdollisimman keskitetysti, suoritetaan riskianalyysit ja tehdään tulosten perusteella suositukset valtioille. Myös sotilastiedustelutietoja , joka ei tietenkään ole jokaisen ulottuvilla, pyritään hankkimaan keskitetysti palvelemaan siviili-ilmailua, kertoo Henttu.

Hän kuitenkin myöntää, että ongelmia voi tulla, jos valtio on sellaisessa tilanteessa, ettei se pysty tekemään päätöksiä esimerkiksi ilmatilansa sulkemisesta, kun valtiolla ei ole kykyä tai halua poliittisista tai taloudellisista syistä..

– Voi olla, että valtio ei pysty tekemään riskianalyyseja ja toisaalta saattaa olla myös haluton tekemään niitä päätöksiä, koska ilmatilaa käyttävä lentoliikenne tuo paljon tuloja ja toisaalta valtio myöntäisi, että oma ilmatila ei ole täysin hallinnnassa. Nyt halutaan ulkopuolisesti puuttua ja tehdä riskiarviointeja. Mekanismeja haetaan parhaillaan ja on niitä jo löydettykin. Tiedon keskitetty jakaminen tulee olemaan avainasemassa, sanoo Henttu.

Henttu sanoo, ettei lentoturvallisuuteen olla ilmailuhistorian aikana koskaan aiemmin puututtu sillä intensiteetillä kuin mitä nyt Ukrainan tapaukseen. Kaksi viikkoa tapahtuneesta ongelmaa ratkomaan oli perustettu kansainvälinen työryhmä.

Euroopan näkökulmana on myös ollut, että lentoyhtiöiden tulisi julkaista politiikkansa suhtautumisestaan riskialueilla lentämiseen. Lentoyhtiöt eivät toistaiseksi ole suhtautuneet kovin myönteisesti esitykseen.