Asiantuntija Kreikan kolmannesta tukipaketista: Joko Suomi on mukana tai ratkaisua ei synny lainkaan

Jos jokin mukana olevista maista vastustaa lisätukea, tuen myöntämiseksi pitäisi käyttää hätätilamenettelyä.

Hätätilamenettelyssä Suomi ei pystyisi yksinään estämään päätöstä, koska siihen riittää 85 prosentin enemmistö. Menettelyn soveltaminen tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä, koska kyse ei ole koko euroaluetta uhkaavasta kriisistä.

Ulkoministeri Timo Soini (ps) sanoi tänään Ilta-Sanomille, että hallitusohjelmaan tehty kirjaus estää lisätuen myöntämisen Kreikalle. Soinin mukaan Suomen vastuut Kreikan lisätuesta eivät saa kasvaa kolmannen tukiohjelman myötä. Vesa Vihriälän mukaan se, etteivät vastuut kasvaisi, on hyvin vaikea välttää.

– Se vaatisi hyvin poikkeuksellisen ratkaisun, käytännössä sitä, että Suomi ei olisi lainkaan mukana tälläisessä päätöksessä tai niiden vastuiden kantamisessa - vähän samantyyppinen asia kuin Suomi aikanaan sopi Kreikan vakuuksista. Tämä tuntuu kyllä aika vaikealta. Pikemmin on kysymys siitä hyväksytäänkö ratkaisu, jossa Suomi on mukana tai sitten ei ratkaisua synny lainkaan.

Suomi uskoo vakuuksiinsa

Vihriälän mukaan Suomen aikanaan saamilla Kreikka-vakuuksilla on se merkitys, että Suomella on mahdollisuus saada niiden kautta rahojaan takaisin.

– Ratkaisun löytämisessä ollaan nyt ehkä hieman lähempänä kuin jokin aika sitten, Kreikkahan on nyt myöntynyt kaikkeen siihen minkä se kansanäänestyksessä viikko sitten hylkäsi. Toisaalta julkisen talouden kestävyys riippuu nyt paljon muustakin kuin siitä mistä ollaan nyt päättämässä.

Kreikan lainojen anteeksi antamisen Vihriälä näkee tällä hetkellä vaikeana. Hänen mukaansa Kreikan talouden pitkän aikavälin näkökulmasta tarvitaan ennen kaikkea taloudellisia rakenneuudistuksia ja sellaista talouspolitiikkaa, että Kreikassa kannattaa  ylipäätään yritystoimintaa harjoittaa.

– Velkojen anteeksi antaminen ei tätä sellaisenaan nimenomaisesti auta. Toisaalta se on hyvin hankala asia niin velkojamaiden kuin ongelmamaiden kannalta. Kreikkaa on autettu jo merkittävällä tavalla ja käytännössä sen velkataakka ei tosiasiallisesti ole sen suurempi kuin muillakaan ongelmamailla, esimerkiksi Portugalilla tai Italialla.

Jos Kreikalle annetaan lainoja anteeksi, vakuuksista ei ole hyötyä.