Asiantuntija kohusta: Nykyinen poliitikkopolvi ei ole kokenut suomettumista

Valtio-opin professori, MTV Uutisten vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund näkee suomettumiskohun taustalla sukupolven vaihtumisen Suomen politiikassa. Nykypoliitikot eivät ole henkilökohtaisesti kokeneet Neuvostoliiton varjossa olemista.

Vihreiden puheenjohtajan, ympäristöministerin Ville Niinistön eilisestä suomettumissanoista on noussut kohu. Niinistöä on syytetty muun muassa oman pesän likaamisesta. Niinistö arvioi eilen sekä MTV Uutisten Huomenta Suomessa että Financial Times -lehden haastattelussa, että Fennovoimalle esitetty ydinvoimalupa on merkki Suomen ulkopolitiikan suomettumisesta.  

Grönlund ymmärtää, miksi Niinistön puheista nousi haloo. Suomettuminen on sukupolvikysymys.

- Silloin ajat olivat erilaiset. Tänä päivänä emme ehkä pysty ihan ymmärtämään, kuinka vaarallinen ja vaikutusvaltainen itänaapuri entinen Neuvostoliitto oli. Se pyrki sitomaan Suomea, kuten muitakin länsirajallaan olevia maita, tiukasti omaan etupiiriinsä. Me olimme ainoa, joka pystyi siitä jäämään jonkin verran ulkopuolelle, Grönlund selittää ja jatkaa:

- Nyt meillä on poliitikkoja, jotka eivät ole kokeneet aikuisiässä tätä Neuvostoliiton varjossa oloa. Totta kai se vaikuttaa heidän näkökulmastaan oudolta, että länsimainen demokratia antoi itänaapurin vaikuttaa maansa politiikkaan. Sellainen poliitikko, joka on itse ollut toimimassa tässä ympäristössä [1960-70-luvulla, toim. lisäys], kokee sen eri tavalla, 

Suomettumisella (saksaksi Finnlandisierung) tarkoitetaan voimakkaamman valtion vaikutusvaltaa heikomman naapurimaansa asioihin.  Grönlundin mukaan Suomi oli pahasti rähmällään Neuvostoliiton edessä, ja Suomelle naureskeltiin muissa länsimaissa.

Grönlund ei ymmärrä Sauli Niinistön vierailua

Åbo Akademin valtio-opin professorin mukaan suomettumissanaa saa käyttää.

- Totta kai saa käyttää suomettumis-sanaa, se oli tosiasia, joka vieläkin näyttää oudolta. Kyllä se outoa oli, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö riensi tapaamaan Venäjän presidenttiä Putinia, kun muut länsimaailman johtajat eivät sitä tehneet, Grönlund sanoo.

Grönlundin mukaan presidentin veljenpojan, Ville Niinistön, avaus oli tervetullut.

- Suomessa on puhumatta auki suhde silloiseen Neuvostoliittoon.  Tässä oli välillä normaalimmat suhteet, kun Venäjä oli niin heikko. Nyt Venäjä näyttää lihaksiaan laajalla rintamalla, joten on hyvä keskustella, mitä Suomi haluaa. En pidä sitä pahana keskusteluna, pikemminkin pidän outona, että siitä niin kovin tyrmistytään.

"Muista Suomi paikkasi"

Grönlundin mukaan Suomessa ei pystytä puhumaan ulko- ja turvallisuupolitiikastaan avoimesti.

- Meillä yritettiin pitkään sanoa, että ilmatilaloukkaukset olivat vahinkoja. Minä en ainakaan usko, että ne mitään vahinkoja olivat. Kyllä se oli Venäjän osoitus, että muistakaa Suomi paikkanne. Kyllä meidän on pystyttävä puhumaan näistä asioista avoimesti.

Grönlund ymmärtää kuitenkin myös vihreiden hallituskumppaneita ja sitä kautta tyrmistystä suomettumissanan käyttöön.

- Niinistön kommenteissa näkyy hänen oma suhtautumisensa ydinvoimaan ja tietty katkeruus hallituksen sisäiseen yhteistyöhön. Varmasti osa hallituskumppaneista kokee, että Ville Niinistö on ministerinä toiminut epälojaalisti, kun hän vei keskustelun kansainväliselle tasolle.


 

Lue myös:

    Uusimmat