Asianajajan "hullu koira" -lausunto sai synninpäästön

Taustalla oli rikosasianajajana tunnetun Heikki Lampelan kommentit Helsingin Sanomissa Norjan joukkomurhaoikeudenkäynnin aikaan.

Haastattelussa Lampela totesi: "Näissä tapauksissa asianajajan kuuluu katsoa, ettei hullu koira pure lisää. Tekijä ei missään tapauksessa saa lausunnoillaan loukata uhrien omaisia yhtään enempää".

Asianajajaliitto antoi Lampelalle varoituksen, koska hän oli rinnastanut murhaajan hulluun koiraan ja sitä kautta alentanut asianajajakunnan arvoa ja vähentänyt luottamusta siihen.

Juttu päätyi Lampelan valituksen kautta hovioikeuden käsittelyyn.

Hovioikeus katsoi, että asianajajaliitto oli tulkinnut Lampelan lausuntoa väärin. Hovin mukaan Lampelan provokatiivinen kielikuva viittasi vain murhaajan ei-toivottuun käyttäytymiseen, eikä anna aihetta epäillä asianajajien lojaalisuutta. Myöskään luottamus asianajajakuntaan ei horjunut.

Hovioikeus katsoi, ettei murhaajan tai kenenkään muunkaan perus- tai ihmioikeuksia kyseenalaistettu. Hovioikeus kumosi asianajajaliiton kurinpitorangaistuksen.

"Pitää ymmärtää mikä oikein ja väärin"

- Tarkoitukseni on syrjäytymisen estäminen ja sen takia on hyvä käyttää vertauskuvallisia sanoja. Pitää kertoa mikä on oikein ja väärin tavalla, jonka kaikki ymmärtävät. Tätä eivät kaikki akateemiset ihmiset tajua, Lampela kommentoi lausuntoaan.

- Oikeusvaltion takuut voidaan ymmärtää joissain piireissä väärin siten, että epärehellisyys maan perii. Siksi se selkeä kieli on toisinaan tarpeen.

Lampelan mukaan Norjan joukkomurhajuttu ei sujunut aivan niin kuin olisi pitänyt.

- Valitettavasti oikeudenkäynnissä sattui muutamia ikäviä tapahtumia, mm. natsitervehdys ja liikutuksen osoittaminen pelkästään hänen omaa manifestiään käsiteltäessä. Surmia puitaessa hän oli täysin tunnekylmä. Se oli juuri sitä sopimatonta hullu koira-tyyppistä esiintymistä, jonkalaista asianajajan on hyvä pyrkiä estämään. Tällöin muut syrjäytymisvaarassa voivat oppia mikä on oikein ja väärin.