Asianajajaliitto: Maakuntien juristit ikääntyneitä, pääkaupunkiseudulla yli 60-vuotiaita alle viidennes

Suomen noin 2 100 asianajajasta 23 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Pääkaupunkiseudulla heidän osuutensa on kuitenkin vain 16 prosenttia.

Tutkimus kertoo, että asianajajista jo 60 prosenttia toimii Uudenmaan alueella, kun viisi vuotta sitten vastaava osuus oli 56 prosenttia.

Liiton mukaan alan yrityksille on tyypillistä voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle sekä jakaantuminen erittäin suuriin ja toisaalta hyvin pieniin toimistoihin.

Asianajotoimistoja on Suomessa noin 800.

Kasvavia työllistäjiä Helsingin isot toimistot

Vain reilut parikymmentä alan suurinta toimistoa työllistää yli 10 juristia, mutta näissä toimistoissa työskentelee liki 40 prosenttia kaikista asianajotoimistoissa työskentelevistä asianajajista.

Kuusi suurinta toimistoa työllistää 20 prosenttia asianajotoimistoissa työskentelevistä asianajajista. Toisaalta keskimääräinen asianajotoimisto on hyvin pieni: liki 80 prosenttia (615) toimistoista työllistää vain 1–2 juristia.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola uskoo, että tulevaisuudessa toimistojen koot kasvavat. Hän toivoo pienten toimistojen nykyistä voimakkaampaa erikoistumista.

–  Tämä on iso haaste etenkin maakuntien pienille toimistoille, joissa asiakaskunta on hajanainen ja keskittyminen vain tietyntyyppisiin toimeksiantoihin on vaikeampaa kuin isoissa kaupungeissa. Erikoistuminen on myös iso mahdollisuus.

Hän muistuttaa, että sekä yksityiset ihmiset että pk-yritykset tarvitsevat vastaisuudessakin asianajopalveluja myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Isot erot toimistojen liikevaihdoissa

Liiton tiedotteen mukaan Talouselämän vuonna 2016 tekemän listauksen mukaan viiden suurimman asianajotoimiston liikevaihdot ylittivät 35 miljoonaa euroa kullakin.

Asianajajatutkimukseen vastanneiden toimistojen keskimääräinen liikevaihto oli viime vuonna 195 000 euroa. Noin 20 prosentilla toimistoista liikevaihto oli 70 000–130 000 euroa ja 10 prosentilla alle 70 000 euroa vuodessa.

–  Luvut osoittavat, että osalle asianajajista asianajotoiminta on enemmänkin tapa tehdä itsenäistä asiantuntijatyötä kuin tapa hakea jatkuvaa liiketoiminnallista kasvua ja mahdollisimman kannattavaa bisnestä, Ruohola sanoo.

Asianajajatutkimus on toteutettu noin viiden vuoden välein 1970-luvulta lähtien. Kysely suunnattiin 798 asianajotoimistolle ja siihen vastasi niistä vajaa kolmannes, 244 toimistoa.