Asfalttikartellista vaaditaan yhä jättikorvauksia

Markkinaoikeus katsoi, että seitsemän asfalttiyhtiötä korotti yhteistuumin urakoiden hintatasoa vuosina 1994-2002 useilla eri alueilla Suomessa. Se langetti yhtiöille yhteensä noin 20 miljoonan seuraamusmaksut, joista suurimmat tulivat kartellin päätekijäksi pidetylle Lemminkäiselle.

Kiista kuitenkin eteni edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kun sekä sakkoja vaatinut Kilpailuvirasto että osa tuomituista yhtiöistä valitti markkinaoikeuden ratkaisusta. Kilpailuvirasto pitää markkinaoikeuden määräämiä maksuja liian pieninä, sillä se vaati alun perin lähes 100 miljoonan euron sakkoja. Kilpailuvirasto katsoi, että kartelli oli valtakunnallinen.

Yhtiöistä tuomioon eivät olleet tyytyväisiä Lemminkäinen, Valtatie, Skanska Asfaltti, SA-Capital, Rudus Asfaltti sekä NCC Roads. Niiden mielestä hinta- ja tarjouskartellia ei ollut. Tuomituista yhtiöistä Super Asfaltti ei tehnyt valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

KHO:ssa jutulle on varattu neljä käsittelypäivää. Ratkaisu asiassa mennee ensi vuoden puolelle.

Kuntien vaatimukset miljoonia

Korkeimman hallinto-oikeuden käsittely on monipolvisessa vyyhdessä vain toinen osa, sillä asfalttikartellista on jätetty vahingonkorvauskanteita myös Helsingin käräjäoikeuteen.

Käräjäoikeuteen jätetyissä 17 haastehakemuksessa urakoita teettäneet 16 kuntaa ja Tiehallinto vaativat asfalttiyhtiöiltä yli 50 miljoonan euron vahingonkorvauksia. Lisäksi päälle tulevat mittavat korot. Suurimmat vaatimukset käräjäoikeudessa on Tiehallinnolla, joka vaatii runsasta 23 miljoonaa euroa. Kunnista suurimmat vaatimukset on Helsingillä, Turulla ja Tampereella.

Vahingonkorvausoikeudenkäynti alkaa käräjäoikeudessa kuitenkin vasta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen. Haastehakemuksia on jätetty, jotta kanneoikeus jutussa ei vanhenisi.

Asfalttiyhtiöiden juttu on ollut tähän saakka Suomen suurin kartellioikeudenkäynti.

(MTV3-STT)