Asevelvolliset edelleen kutsuntatarkastukseen

Puolustusministeriön alkuperäisessä esityksissä kattavista ennakkotarkastuksista olisi luovuttu. Lausuntokierroksella tätä kohtaa arvosteltiin palvelusturvallisuutta ja varusmiesten oikeusturvaa heikentäväksi.

Nyt esitystä on muutettu niin, että velvollisuus osallistua tarkastukseen koskisi nykyiseen tapaan suurinta osaa ikäluokasta. Kutsunnanalainen vastaisi ensin kyselyyn, ja olisi velvollinen osallistumaan terveystarkastukseen, ellei tarkastus ole selvityksen perusteella tai esimerkiksi ulkomailla asumisen vuoksi tarpeeton.

Lakiremontti mahdollistaa myös varusmiesten huumetestit. Niihin voidaan määrätä varusmiehet, joiden on tarkoitus toimia tehtävissä, joissa huumeiden käyttö voi vaarantaa omaa tai toisen asevelvollisuuden henkeä, terveyttä ja liikenneturvallisuutta.

Huumetestiin voitaisiin komentaa myös huumeiden käytöstä perustellusti epäillyt ja salassa pidettävien tietojen kanssa tekemisissä olevat varusmiehet.

Itse järjestelmään esityksessä ei esitetä mainittavia muutoksia. Varusmiesten palvelusajat pysyisivät entisellään, eli olisivat joko 180, 270 tai 326 päivää. Velvollisuus osallistua kertausharjoituksiin säilyy nykyisellään 40, 75 tai 100 päivässä tehtävästä riippuen.

Aseettomana palvelevan palvelusaikaa kuitenkin muutettaisiin niin, että se voisi määräytyä annettavan koulutuksen mukaan, kuten muillakin varusmiehillä. Palvelusaika olisi kuitenkin vähintään 270 päivää ja enintään 362 päivää. Nykyisin aseeton palvelee 330 päivää.

Palvelus määrättäisiin aloitettavaksi pääsääntöisesti kutsunnasta kolmen seuraavan vuoden aikana. Nykyisestä lykkäysmenettelystä luovuttaisiin, mutta ajankohtaan voisi hakea muutosta.

Ulkosuomalaisten osalta ollaan entistä joustavampia. Ulkomailla vähintään viimeksi kuluneet seitsemän vuotta asunut Suomen kansalainen, jolla on myös toisen maan kansalaisuus, jätettäisiin kutsumatta ja määräämättä palvelukseen rauhan aikana.

(MTV3-STT)