Asevarustelu noussut lähes kylmän sodan tasolle

Yhdysvallat vastaa lähes puolesta maailman asevarustelumenoista. Maan sotilasmenot ovat kasvaneet rajusti syyskuun 11. päivästä lähtien.

Asevarustelumenot jatkoivat viime vuonna kasvuaan maailmanlaajuisesti ja olivat lähes kylmän sodan loppuvuosien huipputasolla.

Selkeästi suurin syy menojen nousuun on Yhdysvaltojen terrorisminvastainen sota. USA vastaa yksinään lähes puolesta koko maailman asevarustelumenoista. Viime vuonna maan varustelumenoja nostivat erityisesti Irakin ja Afganistanin sotilasoperaatiot.

Yhdysvaltojen jälkeen suurimmat asevarustelijat maailmassa ovat Ranska, Kiina, Japani ja Iso-Britannia kukin 4,5 prosentin osuudella. Yhteensä viisi suurinta sotilasmahtia vastasivat kahdesta kolmasosasta maailman sotilasmenoista.

Vaikka Yhdysvallat hallitsee 63 prosenttia maailman asemarkkinoista, on se asevientitilastossa vasta toinen Venäjän jälkeen. Kolmanneksi suurin asekauppias on yhteenlaskettu Euroopan unioni. Venäjän asema perustuu erityisesti Kiinaan, joka on lähes täysin riippuvainen asetuonnista Venäjältä.

Tiedot ilmenevät arvostetun tutkimuslaitoksen, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkistetusta vuosikirjasta.

Uusi ennätys ensi vuonna?

Viime vuonna sotilasmenoihin ja asevarusteluun käytettiin 843 miljardia euroa, joka on reaalisesti vain kuusi prosenttia vähemmän kuin ennätysvuosina 1987-88. Nykyisellä kasvuvauhdilla varustelumenojen uusi ennätys syntyy ensi vuonna.

Länsi-Eurooppa ja Keski-Amerikka olivat ainoat alueet maailmassa, jossa varustelumenot vähenivät viime vuonna. Suhteellisesti eniten sotilasmenot kasvoivat Etelä-Aasiassa, jossa Intia kasvatti voimakkaasti puolustusbudjettiaan.

Maailmanlaajuisesti sotilasmenot laskivat vuodesta 1988 vuoteen 1998, jonka jälkeen ne nousivat kohtuullisesti vuoteen 2001 asti. Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen aikaansaama muutos Yhdysvaltojen sotilasstrategiassa käänsi menot rajuun kasvuun siten, että vuosina 2002-2003 reaalista nousua maailmanlaajuisissa luvuissa oli 18 prosenttia.

Jo vuonna 2001 rikkaiden maiden yhteenlasketut sotilasmenot olivat kymmenen kertaa suuremmat kuin köyhien maiden saama kehitysapu. Jatkossa ero tulee olemaan vielä suurempi.

(MTV3-STT-DPA)

Lue myös:

    Uusimmat