Armenian presidentin ero vaikeuttaa rauhanprosessia

Armenian parlamentin enemmistö hyväksyi tänään presidentti Levon Ter-Petrosjan eropyynnön. Eron pelätään vaikeuttavan Armenian ja Azerbaidzhanin rauhanprosessia entisestään. Armenian poliittinen kriisi juontuu sisäisistä erimielisyyksistä, jotka koskevat Armenialle kuuluvan Vuoristo-Karabahin alueen asemaa.

Vuoristo-Karabahin alueella, joka sijaitsee kokonaan Azerbaidzhanin sisällä, asuu noin 170 000 armenialaista. Asukkaat julistivat alueen 80-luvun lopussa itsenäiseksi ja alkoivat vainota azerbaidzhanilaista vähemmistöä asein. Sota vaati ainakin 20 000 uhria ennen kuin keskenään taistelevien joukkojen välille saatiin aselepo toukokuussa 1994. Armenialaisilla oli tuolloin hallussa noin viidennes Azerbaidzhanin pinta-alasta. Niin kutsuttu Minskin ryhmä ehdotti aselevon osapuolille, että armenialaiset vetäytyisivät vähitellen miehitetyiltä alueilta. Presidentti Ter-Petrosjan hyväksyi ehdotuksen, mutta kansallismieliset azerbaidzhanilaiset vastustivat sitä. Näiden mielestä Ter-Petrosjan on ollut liian myöntyväinen Vuoristo-Karabahin kiistaa koskevissa neuvotteluissa.

Venäjän presidentti Boris Jeltsin ilmaisi tänään pahoittelunsa Ter-Petrosjan eropäätöksestä. Jeltsinin mukaan Venäjä on aktiivisesti yrittänyt sovitella Armenian johtajan ja hänen vastustajiensa välejä. Ter-Petrosjanille ei ole näköpiirissä selvää seuraajaehdokasta. Myös parlamentin puhemies Babken Ararktsjan, jonka olisi perustuslain mukaan pitänyt ryhtyä hoitamaan presidentin tehtäviä, erosi tänään. Tämän jälkeen presidentin tehtävät siirtyvät pääministeri Robert Kotsharjanille, joka on yksi Ter-Petrosjan kiivaimmista vastustajista.
(STT-TT)

Lue myös:

    Uusimmat