Arkkitehtiopiskelijat ideoivat nykypäivän rintamamiestaloa

Vanhan ajan rintamamiestalo on ollut todella toimiva ratkaisu. Sen perusajatuksena oli keskelle taloa rakennettava hormi, jonka ympärille huoneet sijoitetaan. Pohjaratkaisultaan yleensä kaksi- tai kolmekerroksinen talo on selkeä ja suoralinjainen, eikä siinä ole vaikeita yksityiskohtia - ulokkeita, erkkereitä tai kattolyhtyjä.

Olemme nyt haastaneet arkkitehtiopiskelijat niin Helsingissä, Tampereella kuin Oulussa suunnittelemaan saman hengen mukaista taloa - tietenkin nykyaikaisin menetelmin.

Omakotitalon IDEA -suunnittelukilpailu arkkitehtiopiskelijoille
Järjestäjät:

Suomen Omakotiliitto
Suomen Asuntotietokeskus
Pientaloteollisuus ry
Vantaan kaupunki
Teknillinen korkeakoulu
Tampreen teknillinen yliopisto
Oulun yliopisto

Yhteistyössä mukana:

Suomen Messusäätiö
Nordea Asuntorahoitus
Tikkurila Paints Oy

Suunnittelu on täysin vapaata. Talo voidaan rakentaa mistä materiaalista tahansa. Se ei myöskään sitoudu mihinkään tiettyyn menetelmään. Pääasia on, että se rakentuu kohtuukustannuksin, on toimiva, siellä ei ole hukkaneliöitä ja ennen kaikkea - se on muunneltavissa.

Rakentaminen tulee tapahtumaan Vantaalla. Aluetta kuvailee maanmittausinsinööri Tuula Hurme: "Tällä alueella ei vielä ole asemakaavaa, vaan se tullaan laatimaan kilpailun tuloksien mukaan. Kaava siis räätälöidään talotyypin ja tehokkuusvaatimuksen mukaan."

Alue sijaitsee vanhan asuntoalueen kyljessä, joten jo rakennetun ympäristön ilme, mittakaava ja rakennuskanta otetaan tietysti myös huomioon. Hurmeen arvion mukaan tonttikoko tulee olemaan 600-800 neliötä.

"Tuskin ainakaan paljon enempää. Tehokkuusluku on jotain 0,25 luokkaa.

Talotyypin pitäisi olla semmoinen, joka sopeutuu tänne vanhan, varsin kirjavan ja eri ikäisen rakennuskannan viereen, mutta toisaalta vastata myös ihmisten tämän päivän toiveisiin ja asumiseen kohdistuviin odotuksiin."

Minkälaisin odotuksin Vantaan kaupunki on mukana Omakotitalon IDEA-suunnittelukilpailussa?

"Odotamme uusia myönteisiä ajatuksia pientalorakentamiseen ja hyviä suunnitteluideoita, joita voidaan sitten tarvittaessa monistaa."

Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen muistuttaa, ettei pientalon rakentaminen kuitenkaan ole aivan niin helppoa kuin vieläkin tunnutaan usein ajateltavan - varsinkaan jos halutaan saada aikaan kunnon jälkeä:

"Yleinen kuvitelmahan on, että se on tämmöinen jokamiehenoikeus ja että joka mies pystyy rakentamaan omakotitalon. mutta nykyaikana se on oikeastaan paljon vaativampi tehtävä, jos perheelle todellakin halutaan saada hyvää ja laadukasta asumistilaa."

Viime vuosien pientalorakentaminen mietityttää Paajasta, erityisesti asuntopoliittisesta näkökulmasta:

"Kun katsoo millaisia taloja on viime aikoina rakennettu, niin yleisilme näyttää yläkanttiin mitoitetulta ja kalliilta. Tuloksena on sellaisia taloja, joihin kaikilla ei ole mahdollisuuksia.

Jos me pystyisimme kehittämään talotyypin, joka on järkevä ja kohtuuhintainen rakentaa, jota voidaan tarvittaessa laajentaa ja joka sopeutuu tämmöisille melko pienillekin tonteille, se olisi varmasti asuntopoliittisestikin järkevää."

Kansalaisten kuva Vantaasta massiivisten kerrostalolähiöiden kaupunkina on itse asiassa aivan väärä. Vaikka kaupungin keskusta-alueet ovatkin kerrostalovaltaisia, sieltä löytyvät myös Suomen laajimmat omakotialueet. Paajanen korostaakin, että ne ovat kaupungin kehitykselle yhtä tärkeitä kuin keskusta-alueet.

"Rakennamme tällä hetkellä vuosittain noin 2000 uutta asuntoa, ja näistä noin neljäsosa - eli noin 500 asuntoa - rakennetaan vanhoille pientaloalueille. Ne ovat alueita, joissa palvelut ovat valmiina. Siksi tämä on järkevää täydennysrakentamista. Tämä tiivis, tehokas pientalorakentaminen siis oikeastaan korvaa kerrostalorakentamista - tulee sen tilalle."

Kilpailuaika päättyy tammikuun lopussa. Tulokset julkistamme OmaKoti-messuilla, jotka pidetään 1.-4.2. Messukeskuksessa.

OmaKoti-messut 1.- 4.4. Helsingin Messukeskuksessa


(JKA 11.1.2004)

Lue myös:

    Uusimmat