Arkiruuissa haitallisia kemikaaleja

Ympäristöjärjestö WWF on huolestunut ravinnon kautta tapahtuvasta kemikaalialtistuksesta. Ravinnon sisältämät keinotekoiset kemikaalit eivät todennäköisesti aiheuta välittömiä terveyshaittoja ihmisille, mutta järjestö haluaa kiinnittää huomiota ruuan sisältämän kemikaaliyhdistelmän mahdolliseen yhteisvaikutukseen.

-Ei ole tarkoitus herättää turhia pelkoja, mutta altistuminen usealle kemikaalille samanaikaisesti vahvistaa yksittäisenkin kemikaalin haitallisia vaikutuksia, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Ihmisen hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit voivat vaikuttaa jo pieninä pitoisuuksina, Luukkonen muistuttaa. Aiheeseen perehtyneet tutkijat peräsivät tänään kannanotossaan WWF:n tavoin EU:lta tiukkaa kemikaalilainsäädäntöä.

Suomesta poroa ja makkaraa

WWF teetti suppean otantatutkimuksen, jossa selvitettiin eurooppalaisissa arkiruuissa esiintyviä haitallisia keinotekoisia kemikaaleja, kuten Euroopassa kiellettyjä torjunta-aineita. Luukkosen mukaan tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä.

Hollantilainen tutkimuslaitos selvitti, että kaikista tutkituista elintarvikkeista löytyi joitakin haitallisia kemikaaleja, myös suomalaisista näytteistä. Suomesta valitut tuotteet olivat grillimakkara sekä poronliha.

Tutkimuksessa oli mukana 27 elintarviketta seitsemästä EU-maasta. Tutkimusta varten otettiin yksi näyte kustakin elintarvikkeesta. Tutkittuja tuotteita olivat muun muassa ruotsalainen jauheliha, italialainen salami sekä brittiläinen voi ja kananmuna.

Esimerkiksi jäähdytinnesteinä käytettyjä PCB-yhdisteitä löytyi kaikista tutkituista elintarvikkeista. Euroopassa kiellettyjä torjunta-aineita löytyi muun muassa kalasta, juustosta, savulohesta, voista ja lihasta. Bromattuja palonestoaineita havaittiin valtaosasta tutkituista elintarvikkeista.

Suomalaisesta A-luokan makkarasta löytyi orgaanisia tinayhdisteitä, PCB-yhdisteitä, bromattuja palonestoaineita ja ftalaatteja. Poronlihasta löytyi ftalaatteja, PCB-yhdisteitä, palonestoaineita ja organokloorisia torjunta-aineita, jotka ovat kiellettyjä Euroopassa ja osin koko maailmassa.

Mitatut pitoisuudet olivat matalia. Pitoisuudet mitataan nanogrammoina, joka on gramman miljardisosa. WWF:n mukaan pienetkin pitoisuudet ovat haitallisia, jos niille altistuu pitkään.

Evira: Ei yllätyksiä

WWF:n teettämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset kuin tieteellisten tutkimusten tulokset.

Ympäristömyrkkyihin perehtynyt elintarvikeylitarkastaja Anja Hallikainen Elintarviketurvallisuusvirastosta sanoi tänään WWF:n tiedotustilaisuudessa, ettei järjestön teettämästä tutkimuksesta ilmennyt mitään yllättävää.

Ympäristömyrkyistä on tehty laajasti tutkimusta 1990-luvulta lähtien, ja niiden perusteella esimerkiksi Elintarvikevirasto päivittää kalansyöntisuosituksiaan.

EU:n hanke löysi hormonihäiritsijöitä ruuasta

EU:n rahoittamasta kymmenen maan ruokakoritutkimuksesta ilmeni kesällä, että hormonitoimintaa häiritseviä torjunta-aineita löytyy useista eurooppalaisista elintarvikkeista, muun muassa porkkanoista, perunoista, omenoista ja appelsiinimehuista.

Pitoisuudet eivät tutkijoiden mukaan ylittäneet päivittäistä "sallittua" määrää, eikä niistä ollut vaaraa kuluttajille.

Jos kuluttaja syö vaihtelevasti eri ruoka-aineita, niiden sisältämillä torjunta-ainemäärillä ei tämän tutkimuksen mukaan ole yhteyttä kuluttajan terveyteen. Asiasta kertoo EU:n Credo-tutkimushankkeen suomalaiskoordinaattori Tuomo Karjalainen.

Tutkijat eivät katsoneet tarpeelliseksi muuttaa kemikaalien päivittäisiä saantirajoituksia tutkimuksen perusteella. He kuitenkin totesivat loppuraportissaan, että heillä ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa, jotta voitaisiin arvioida torjunta-aineiden vaikutuksia kuluttajien terveyteen pitkällä aikavälillä.

Tutkimus tehtiin Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Pohjoismaista mukana oli Ruotsi. Tutkitut tuotteet olivat mm. vehnäjauho, peruna, kananmunat, omenat, persikat, voi tai öljy, liha, viini tai olut, appelsiinimehu tai mansikat, porkkanat, tomaatit, juusto ja kala. Tuotteet hankittiin paikallisilta toreilta.

Heinäkuussa julkaistun tutkimuksen mukaan arviolta alle viidennes EU:ssa kulutetusta ruuasta sisältää mitattavia määriä torjunta-ainejäämiä.

(MTV3-STT)