Arhinmäki vasemmistoliiton Venäjä-suhteesta: "Meillä on imago-ongelma"

Arhinmäen mukaan Kreikan reissuun oli syynsä: maassa on ensinnäkin vakava humanitäärinen kriisi, joka johtuu troikan eli EU:n, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin liian kovasta leikkauspolitiikasta.

– Emme me voi ummistaa silmiä tällaiselle hädälle Euroopan sisällä, Arhinmäki sanoo STT:n haastattelussa.

Vasemmistoliiton kannatus hiipunut 2000-luvun eduskuntavaaleissa
– Eduskuntavaaleissa 2003 puolue sai 9,9 prosentin kannatuksen ja 19 kansanedustajaa. Puheenjohtajana oli Suvi-Anne Siimes.
– Eduskuntavaaleissa 2007 vasemmistoliiton kannatus oli 8,8 prosenttia. Kansanedustajia sillä sai 17. Puoluetta johti Martti Korhonen.
– Eduskuntavaaleissa 2011 vasemmistoliitto sai 8,1 prosenttia annetuista äänistä, mikä riitti 14 edustajanpaikkaan. Puheenjohtajana oli Paavo Arhinmäki.

Toiseksi Kreikan talous on Arhinmäen mukaan liian rajulla leikkauspolitiikalla vain kurjistunut entisestään. Samoista ongelmista kärsitään muuallakin Suomi mukaan lukien. Talouspolitiikan suuntaa pitäisi muuttaa elvyttäväksi lisäämällä julkisia investointeja.

– Jos jatketaan leikkaavaa linjaa, se hyydyttää Euroopan taloutta entisestään.

Vasemmistoliitto oli kuitenkin viime kevääseen asti hallituksessa tukemassa yleiseurooppalaista Kreikka-linjaa. Arhinmäen mukaan puolueelle oli olennaista, että paketteihin saatiin sijoittajanvastuu ja Suomen linjaksi se, että sosiaaliset vaikutukset eivät saa olla kohtuuttomia.

– Mutta siinä Suomi ei onnistunut. Enkä tiedä oliko muilla puolueilla edes haluja, vaikka Suomen kantoihin kirjattiin puuttua troikan ylikoviin leikkauksiin.

"Venäjässä ei erityistä puolustamista" 

Syriza on herättänyt pahennusta myös veljeilemällä näyttävästi Venäjän kanssa. Tältä osin Arhinmäki vetää kreikkalaisveljiin ja -sisariin eron: Venäjän toimintaa Krimillä ja Itä-Ukrainassa ei voi missään tapauksessa hyväksyä.

Arhinmäki myöntää, että vasemmistoliitto kantaa yhä imago-ongelmaa asennoitumisessa itään, vaikka puolue on ollut tiukkana Venäjää kohtaan muun muassa ihmisoikeuskysymyksissä.

– Ihmisillä on jossain selkäytimessä sellainen ajatus, että me puolustaisimme Venäjää. Sillä, että Yhdysvallat toimii väärin joissain asioissa, ei voi puolustaa sitä, että Venäjä toimii väärin, kuten jotkut ajattelevat.

Arhimäki sanoo pitävänsä itse Venäjää erittäin rajuna kapitalistisena järjestelmänä, jossa ei ole erityisempää puolustamista. Yhdysvalloille taas on voitava antaa myös tunnustusta silloin, kun se toimii järkevästi ja hyvin.

– Luulen, että nuorempi sukupolvi ei selkäytimestä samalla tavalla kritisoi Yhdysvaltoja, vaikka samaan aikaan puututaan moniin ongelmiin, joita Yhdysvallat on aiheuttanut.

Omaan maaliin ei voi pelata 

Vasemmistoliitto kantaa yhä myös riitaisen puolueen leimaa. Konkreettisena esimerkkinä on kahden hallitukseen lähtöä vastaan kapinoineen edustajan yhä jatkuva panna. Arhinmäki ei näe syytä perua päätöstä.

– Se on vähän kuin jalkapallokentällä olisi 11 pelaajaa, joista yhdeksän yrittäisi tehdä maalia ja kaksi omaa maalia.

Monessa suhteessa vasemmistoliitto on Arhinmäen mukaan kuitenkin jo ehyt. Esimerkiksi ympäristö- ja ilmastopolitiikasta ei tarvitse enää vääntää.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on pikku hiljaa kutistunut, mutta Arhinmäki uskoo käänteen jo tapahtuneen: viime eurovaaleissa tuli vaalivoitto pitkästä aikaa. Suosio nuorten keskuudessa kertoo hänen mielestään siitä, että puheet auringonlaskun puolueesta voi jo unohtaa.

– Valtava muutos on tapahtunut, hän tulkitsee.