Arabian 135 vuotta: pelkistettyä, kestävää, käytännöllistä

Jo 135 vuotta samalla paikalla Helsingissä toiminut suomalaisuuden ikoni, Arabia, esittäytyy juhlansa kunniaksi Designmuseossa, jossa on esillä tehtaan koko historia. Näyttelyssä muistot nousevat pintaan, sillä oikeastaan jokaisesta suomalaiskodista löytyy Arabian pelkistettyjä ja käytännöllisiä astioita.

Kaunis arki on tuttu hokema Arabian yhteydessä. Tehdas on kautta aikojen pyrkinyt tekemään mahdollisimman hyviä esineitä mahdollisimman edullisesti mahdollisimman monille. Astioiden on pitänyt olla moneen käyttöön sopivia ja pieniin komeroihin pinottavia. Niinpä ne ovatkin olleet usein pelkistettyjä muodoltaan ja väriltään jopa valkoisia, kuten yksi Arabian suosituimmista astiastoista, Inkeri Leivon suunnittelema ensi vuonna 30 vuotta tuotannossa ollut Arctica.

-Oikeastaan 50-luvulla sodan jälkeen aloitettu linja, tällainen monikäyttöinen arkitavara on pitänyt pintansa, ja ilmeisesti se tällaiseen suomalaiseen protestanttiseen elämänmuotoon hyvin istuu. Suomalaiset eivät kovin paljoa koreile esineistöllään. Se samahan näkyy suomalaisnaisen korujen käytössä. Ei Suomessa näe sillä lailla kuin muualla maailmassa, että naiset käyttävät isoja näyttäviä koruja. Vaikka olisi varallisuuttakin, sitä ei haluta näyttää. Eiköhän tämä kerro siitä samasta peruskäytännöllisyydestä ja demokraattisesta ajattelusta, Designmuseon johtaja Marianne Aav arvelee.

Värit riittävät koristeeksi

Yksi voimakkaimmin makuumme vaikuttaneista Arabian muotoilijoista oli Kaj Franck. Hän loi edelleen suositun Teema-astiaston, joka alkuun tunnettiin nimellä Kilta. Franckin mielestä astiat eivät kaivanneet erillisiä koristeita, kun niissä oli hyvät värit. Kilta edusti uudenlaista astia-ajattelua ja samat periaatteet vaikuttavat tänäkin päivänä suomalaisessa astiasuunnittelussa.

-Moniin koteihin hankitaan hyvin suunniteltuja, monikäyttöisiä esineitä, jotka vastaavat hyvin arjen tarpeisiin. Kilta-sarjan astiat olivat uuninkestäviä, niissä voitiin valmistaa, tarjoilla ja jopa säilyttää ruokaa tarpeen mukaan. Arabia toi 1950-luvun suomalaiskoteihin uusia näkökulmia kattamiseen ja ruoanlaittoon. Uusien ajatusten levittämisessä tarvittiin voimakasta tiedotus- ja neuvontatyötä ja muun muassa kattausnäyttelyitä, kirjoittavat Elise Kovanen ja Tuija Aalto-Setälä näyttelyn yhteydessä julkaistavassa Arabia 135 vuotta -historiikissaan.

Muualla suunniteltiin kuninkaille, meillä kansalle

Desingmuseon johtajan Marianne Aav vahvistaa, että suomalainen muotoilu on aina ollut hyvin demokraattista. -Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopan maissa muotoilu on lähtenyt kuningashuoneiden tarpeiden pohjalta, mutta Suomessa kun tällaista tarvetta ei ole ollut, niin on muotoiltu kaikille tarkoitettua laatutavaraa, Aav sanoo.

Kautta vuosien Arabia onkin jatkuvasti säilyttänyt sijansa suomalaisten arvostamien brändien kärkiviisikossa. Yksi Arabian vahvuuksia on jo 1800-luvun lopulta lähtien ollut taiteilijoiden työskentely tehtaan tiloissa. Suurin osa heistä on omien taideteostensa luomisen ohella osallistunut Arabian tehtaan sarjatuotannon kehittämiseen. Esimerkiksi yhä täysipäiväisesti työskentelevä Heljä Liukko-Sundström, joka tuli Arabialle vuonna 1962, kehitti yhteistyössä seripainon työntekijöiden kanssa tekniikan, jossa siirtokuva voidaan siirtää suoraan raa'alle keramiikkapinnalle. Näyttelyssä on esillä myös laaja kokoelma Arabian taiteilijoiden suunnittelmia uniikkeja taideteoksia, jotka ovat tuoneet yritykselle myös kansainvälistä mainetta.

Lue myös:

    Uusimmat