Annan esitti Ekéusta Irakin asevalvonnan johtoon

Iran ja YK

Ruotsin Washingtonin-suurlähettiläs Ekéus on toiminut tehtävässä aiemminkin. YK:n turvallisuusneuvoston on vielä hyväksyttävä nimitys.

Myös Suomen Israelin-lähettiläs Pasi Patokallio on ollut ehdolla tehtävään.

Turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata, Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska ja Kiina ovat olleet syvästi eri mieltä siitä, kuinka Irakia pitäisi jatkossa kohdella ja mitä maahan kohdistetuille talouspakotteille pitäisi tehdä.

Yhdysvallat ja Britannia ovat olleet kovan linjan kannalla, ne haluavat jatkaa talouspakotteita ja haluavat johtajaehdokkaan, joka on niiden tiukan linjan takana. Kiina ja Venäjä haluavat pakotteiden purkua ja haluavat asetarkastustehtävän johtoon henkilön, jonka myös Irak voi hyväksyä.

Turvallisuusneuvoston kymmenen muuta jäsenmaata ovat valittaneet, että ne on pidetty lähes täysin pimennossa asetarkastustehtävän johtajakiistasta, neuvotteluja on käyty yksinomaan pysyvien jäsenten kanssa.

Uudet nimet esille?

Ruotsin-Washingtonin suurlähettilään Rolf Ekeuksen nimi on ollut jo aiemmin erittäin paljon esillä, mutta Irak vastustaa Ekeusta voimakkaasti eivätkä Venäjä ja Kiina hyväksy häntä. Ekeus oli ensimmäisen Irakin asetarkastustehtävän, Unscomin johdossa vuosina 91-97.

Suomen-Israelin suurlähettilään Pasi Patokallion nimi on ollut myös esillä näkyvästi neuvottelujen aikana, mutta hänkään ei ole saanut kaikkien pysyvien jäsenmaiden tukea. Britannian ja Yhdysvaltojen sanotaan olevan Patokallion nimityksen takana.

Brasilian Celso Amorimin kerrotaan pudonneen pois listalta Yhdysvaltain ja Britannian vastustuksen vuoksi. Turvallisuusneuvosto on pahasti umpikujassa ja saattaa olla, että esille täytyy tuoda täysin uusi nimilista, jos nimitysneuvottelut halutaan saada liikahtamaan eteenpäin.

Esille on jo nyt nostettu mm. kaksi indonesialaisehdokasta, toinen heistä on maan entinen pääministeri Ali Alatas.

Asetarkastukset aloitettiin Irakissa vuonna 1991 Persianlahden sodan jälkeen, niiden avulla haluttiin varmistaa, että maa ei kehittele joukkotuhoaseita. Tarkastuksia ei pidetty sen jälkeen, kun tarkastajat poistuivat Irakista vuonna 1998. Pian sen jälkeen Yhdysvallat ja Britannia pommittivat Irakia rangaistukseksi tarkastusten hankaloittamisesta.

YK päätti uusien tarkastusjoukkojen perustamisesta viime vuoden joulukuussa.
(STT-AFP-Reuters)