Analyysi vaalien puheenaiheista: Epämääräinen uhka ja ideologiset erot esillä

– Melko varmasti voisin sanoa, että talous ja siihen liittyvät asiat, kuten työllisyys, hyvinvointi ja verotus nousevat eduskuntavaalien puheenaiheiksi. Toisaalta myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka puhuttavat, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund arvioi MTV Uutisille.

Grönlundin mukaan vaalikeskustelun yhdeksi kiistakysymykseksi nousee se, mistä saadaan eväitä Suomen talousnousulle. EU-jäsenyys liittyy myös olennaisesti talouskeskusteluun.

– Mistä Suomen talousnousulle saadaan eväitä? Mikä on kohtuullinen veroaste, onko esimerkiksi säästäminen oikea tapa vai pitäisikö elvyttää? Siihen kaikkeen keskusteluun liittyy se, onko jäsenyys EU:ssa ollut Suomelle hyvä vai huono asia. Puolueiden ideologiset erot nousevat varmasti esille, Grönlund luettelee.

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlundin keväällä keskustellaan muun muassa Suomen Venäjä-suhteista.

Epämääräinen uhka puhuttaa

Asiantuntijan mukaan Ukrainan kriisin vaikutus vaalikeskusteluun riippuu siitä, eteneekö konflikti ennen huhtikuun vaaleja.

– Ehkä ennemminkin Suomen kannalta epämääräinen uhka on esillä ja se vaikuttaa vaalikeskusteluun. Tämä näkyy siinä, miten Suomen puolustuspolitiikka tulisi käytännössä järjestää, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund pohtii.

Grönlundin mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyen keväällä keskustellaan erityisesti Suomen Venäjä-suhteista.

– Suomen Nato-jäsenyyden mahdollisuudesta puhutaan varmasti. Selkeimmin kokoomus ja osittain RKP ovat Nato-jäsenyyden kannalla, muut puolueet ovat enemmän tai vähemmän epäileviä. Keskusteluissa on varmasti  sävyeroja sen suhteen, kuinka tiukassa EU-rintamassa Suomen tulee olla.

– Vaalikeskusteluissa ei varmaan saada kahta tasavahvaa leiriä Nato-jäsenyyden suhteen, mutta ylipäätänäsä Suomen ja Venäjän suhteista keskustellaan varmasti, valtio-opin professori listaa.

Suurien vaaliteemojen lisäksi eduskuntavaalikeskusteluissa näkyy myös pienempiä, puoleille tärkeitä teemoja.

– Monet pienemmistä teemoista voivat olla esimerkiksi arvoperusteisia. Esimerkiksi ruotsinkielisessä lehdistössä keskustellaan tosi ahkerasti ruotsin kielen asemasta. Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksynnän jälkeen esimerkiksi kristillisdemokraatit voivat vedota aiheen vastustajiin, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund kertoo.

"Poliittinen muisti on lyhyt"

Grönlund kuitenkin huomauttaa, että etukäteen on vaikea tietää, mikä aivan vaalien alla nousee puheenaiheeksi. Hänen mukaansa aiheet vaihtuvat nopealla tahdilla ja poliittinen muisti on lyhyt.

– Politiikan teko on nykyään paljon reagointia siihen, mitä tapahtuu, sen vuoksi teemojen pohtiminen etukäteen voi olla vaikeaa. Politiikka on hyvin reaktiivista, eikä esimerkiksi suurten ideologisten ideoiden esittelyä.

– Viime vaalien aikana ajattelimme, että esimerkiksi vaalirahaskandaalista tulee iso keskustelunaihe. Sitten yhtäkkiä puheenaiheeksi nousikin Kreikan, Portugalin, Irlannin ja Espanjan tukisysteemit, Kimmo Grönlund sanoo.

Toimittajilla on Grönlundin mukaan myös iso vaikutus siihen, mistä eduskuntavaalien alla puhutaan.

– Toimittajilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mistä puhutaan. Kun järjestetään suuria vaalikeskusteluita tai vaali-iltoja, niissä usein keskustellaan niistä aiheista, mistä toimittajat kyselevät, valtio-opin professori sanoo.

Ohjelma ja esiintyminen ratkaisee

Åbo Akademin valtio-opin professorin mukaan on vaikea sanoa, millaiset eduskuntavaalit huhtikuussa on luvassa. Professorin mukaan tällä hetkellä selkein nousu on keskustalla.

– Perussuomalaisten viime vaalien aikaista jytky-henkeä ei ole näkyvissä, vaan näyttäisi siltä, että perussuomalaiset kuuluisi näiden vaalien häviäjiin. Ainoa selkeä voittaja vaikuttaisi olevan keskusta. Keskustan nousu voi myös jonkin verran vaikuttaa siihen, mistä keskustellaan, puolue on kuitenkin profiloitunut hyvänä asia-oppositiopuolueena.

– On vielä vaikea sanoa, miten ihmisten aito huoli työpaikoista ja hyvinvoinnista vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. Varmaan riippuu paljon siitä, mitkä puolueet onnistuvat vaikuttamaan ihmiset omilla ohjelmillaan ja esiintymisillään, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund sanoo.