Pitkään voimaansa kasvattaneen Kiinan kovuus kauppaneuvotteluissa taisi sittenkin tulla yllätyksenä Yhdysvalloille, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump pelasi ydinasekortin.
Trump sanoi Yhdysvaltojen aloittavan uudelleen ydinasekokeet. Sitä, tarkoittaako tämä ydinkärjen räjäyttämistä, Trump ei sanonut.
Ydinasekokeilla voidaan periaatteessa viitata myös esimerkiksi ydinkärkien kantolaitteiden eli pääasiassa ohjusten testeihin.
Trumpin mukaan ydinasepäätös johtuu muiden maiden vastaavasta toiminnasta.
Ajoitus kertoo Trumpin ydinasepuheiden kohteen. Yhdysvaltojen ydinasekortti osoittaa Kiinaan, jonka presidentin Xi Jinpingin Trump tapasi pian ilmoituksensa jälkeen.
Yhdysvaltojen päätös voi olla sivuosumana suunnattu myös presidentti Vladimir Putinin suuntaan, jonka kanssa Trump on tuloksetta hieronut rauhaa Ukrainaan koko vuoden.
Kiina on kuitenkin Yhdysvaltojen lyhyen ja pitkän ajan päävastustaja sekä taloudellisesti että Aasian suunnalla myös sotilaallisesti.
Kun aiemmin tällä viikolla uutisoitiin, että Yhdysvallat vetää joukkojaan Itä-Euroopasta, tarkoitti se USA:n Venäjän-vastaisen suunnan heikentämistä.
Samaan aikaan Pentagon lähettää yhä enemmän sotilaita, kalustoa ja tiedusteluvoimaa Aasiaan, Kiinan etupihalle.
Kiinakaan ei ole ollut ydinaseiden suhteen toimeton. Maan ydinasearsenaalissa on vuoteen 2030 mennessä yli 1 000 ydinkärkeä, ajatushautomo Center for Strategic and International Studies arvioi.
Tämän totesi myös Trump. Venäjä on ydinaseissa "kakkonen ja Kiina kaukainen kolmonen, mutta tulee olemaan tasoissa viiden vuoden sisällä", Trump sanoi.
Trump ei heti vastannut toimittajien kysymyksiin ydinaseista, vaikka tilaisuus siihen oli. Mediahuomiosta nauttiva ja uutissykliä usein mielensä mukaan pyörittävä Trump tiesi mitä teki.
Kun Yhdysvaltojen presidentti puhuu ydinaseista, on se vähintään uhittelua, usein myös uhkailua. Ei olisi yllätys, jos Trump olisi toistanut ydinaseviestinsä Xille presidenttien tapaamisessa Etelä-Koreassa.
Xin tapaamisen jälkeen Trump sanoi, ettei Yhdysvallat ole vielä päättänyt, missä ydinasekokeita tehdään.
Yhdysvallat teki vuosien 1945–1992 välillä yli tuhat ydinkoetta.
Jos Yhdysvallat nyt päätyisi tekemään klassisen ydinasekokeen, olisi se ensimmäinen kerta 33 vuoteen.
Yhdysvallat testasi edellisen kerran ydinasetta 23. syyskuuta vuonna 1992, vajaa vuosi Valkoisen talon pitkäaikaisen päävastustajan, Neuvostoliiton, romahtamisen jälkeen.
Se oli kuin voitonlaukaus, yhden ajanjakson ja kilpailun päätös. Siitä alkoi ydinkoekieltosopimuksen aika, jota Yhdysvallat on Venäjän tapaan noudattanut. Kiina teki edellisen ydinkokeensa vuonna 1996.
Neuvostoliiton katoamisen jälkeen Yhdysvallat löysi uuden päävihollisensa terrorismista. Sen vastaisessa taistelussa ydinaseilla ei ollut oikein edes sivuroolia.
Geopolitiikassa Neuvostoliiton paikan maailman toisena napana perinyt Kiina on toisenlainen vihollinen.
Trump ei kauppasodassaan pystynyt sanelemaan Kiinalle pelisääntöjä, eikä tämä ole jäänyt huomaamatta sen enempää Washingtonissa kuin Pekingissäkään.
Pitkään voimaansa kasvattaneen Kiinan kovuus taisi tulla sittenkin yllätyksenä Yhdysvalloille.
Kun Venäjä pelaa ydinasekorttiaan, katsotaan sen usein viestittävän Kremlin heikkoudesta, onhan kyse äärimmäisestä uhkailusta.
Trumpin nyt pelaaman ydinasekortin voi tulkita samansuuntaisesti.
