Analyysi: Mitä Iranissa tapahtuu seuraavaksi?

Opposition seuraava askel

Mellakkapoliisi ja Basij-joukot ovat tukahduttaneet alkuunsa viime lauantaista lähtien kaikki mielenosoitusyritykset. Oppositio ei kuitenkaa ole pysynyt hiljaa. Teheranista on kerrottu MTV3:lle, että öisin katoilta kaikuvat yhä Allah on suurin -huudot. Oppositiojohtaja Mirhossein Mousavi sanoi tänään, että kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus vastustaa väärennettyä vaalitulosta. Hän valitti nettisivullaan, että hänen sanomalehtensä on lakkautettu, hän itse on käytännössä eristyksissä kotiarestissa ja että häntä on painostettu luopumaan vastarinnasta.

Opposition seuraava askel voi tapahtua jo huomenna perjantaina, perjantairukousten jälkeen, jolloin kannattajat suunnittelevat vihreiden ilmapallojen kampanjaa. Palloissa olisi muistoviesti viime viikon lopulla kuolleesta Nedasta, naisesta josta on tullut vastarinnan vertauskuva. Myös lakkoaaltoa ja kansalaistottelemattomuutta on väläytetty, mutta niistä ei ole tietoa.

Arvoitus on myös Iranin entisen presidentin Hashemi Rafsanjanin asenne. Hän on opposition ja Mousavin kannattaja ja johtaa niinsanottua asiantuntijoiden neuvostoa. Tällä elimellä on perustuslain mukaan valta erottaa ajatolla Khamenei, joskaan neuvosto ei ole koskaan edes yrittänyt sitä.

Miten johto vastaa

Iranin turvallisuuskoneisto on toistaiseksi käyttänyt vain osaa voimastaan. Oppositiojohtaja Mousavi ja hänen kannattajiensa sisäpiiri voidaan pidättää. Ääritoimet voivat kuitenkin suututtaa Khamenein uskonnolliset vastustajat, jotka ovat olleet pääasiassa hiljaa. Lisäksi yhä suurempi osa kansalaisista voisi siirtyä opposition kannattajiksi, jos arkielämä muuttuisi vielä vaikeammaksi. Toisaalta johto voi myös tehdä jonkin sovittelevan eleen, kuten vapauttaa osan tiettävästi sadoista pidätetyistä. Ensi maanantaina ajatollan johtaman 12-jäsenen neuvoston on määrä virallistaa vaalitulos.

Yhtä merkittävää vaa'ankieliasemaa pitää Iranin liikemieseliitti: jos kahakointi alkaa uhata bisnestä kuten öljynvientiä, sen voi olettaa asettuvan vakauden, eli hallituksen puolelle.

Muun maailman asenne

Yhdysvallat on kaksijakoisessa tilanteessa. Se toisaalta haluaisi edistää demokratiakehitystä ja Iranin vapautumista, mutta toisaalta pelkää epävakautta alueella, jolla sitä ei juuri ole. Yhdysvallat on saanut Iranilta kulissientakaista apua taistelussa Afganistanin talebaneja vastaan, koska sunnimuslimeina talebanit ovat shiamuslimien Iranin vihollisia. Toisaalta Iran on tukenut shiaryhmien taistelua Irakissa Yhdysvaltoja vastaan ja voi aloittaa tukensa uudelleen, jos Yhdysvallat tiukentaa linjaansa.

Iranin vanha siirtomaaisäntä Britannia on saanut Yhdysvaltain ohella Iranilta syytöksiä sotkeutumisesta sen politiikkaan, ja Britannialla on Yhdysvaltain kumppanina Afganistanissa vaikeus tasapainoittaa politiikkaansa. Vaikka Mahmud Ahmadinejad jatkaisikin Iranin johdossa, johtoon on oltava edes jonkinlaisessa puheyhteydessä. Herald Tribune -lehti arvelee, että vaalisotku voi heikentää Ahmadinejadin asemaa niin, ettei entisiin Israel on tuhottava -puheisiin ole enää varaa.

Venäjä ja Kiina ovat olleet hiljaisia Iranin suhteen. Kumpikin on merkittävä kauppakumppani. Myös arabimaailma on seurannut Iranin tapahtumia vaimeasti. Useat Persianlahden maista ovat vähintään yhtä kyseenalaisesti hallinnoituja kuin Iran.

Samaan aikaan kun kaikki tämä on meneillään, Iranissa ydinohjelman sentrifugilaitteistot yrittävät edelleen rikastaa plutoniumia. Syytä voi vain arvailla.

(MTV3-Kalle-Ville Lahtinen-Reuters)