Viivi Koivu on nauravainen ja vikkeläotteinen ampuja. Koivun pitääkin olla energinen ja ehtivä, koska hänen kiväärinsä tähtäimessä näkyy kaksi isoa asiaa: tohtorinhattu ja Pekingin olympialaiset.
Koivun perheeseen kuuluvat runsaan vuoden ikäinen Julia-tytär ja aviomies Jari. Koivu on jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Tutkijakoulutus vie hänen päivästään kahdeksan tuntia. Edestakainen matka Jämsän ja Jyväskylän välillä nipistää vuorokaudesta puolitoista tuntia. Ja illat kuluvat harjoituksissa. Miten on mahdollista, että aika ja tarmo riittävät tähän kaikkeen?
- Rakastan menemistä ja tulemista. Totta kai stressaannun välillä. Minulla on oma stressinhallintasysteemini, joka toimii tehokkaasti. Ammunta on laji, joka auttaa keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. En minä tästä kuitenkaan yksin selviytyisi. Jari ja sukulaiset ovat tukenani, Koivu vastaa.
Peking ensin, hattu myöhemmin
Tutkijakoulutukseen Koivulla on rahoitus neljäksi vuodeksi.
- Tarkoitukseni on tuona aikana tehdä väitöskirja ja valmistua filosofian tohtoriksi. Mutta paljon muutakin pitäisi ehtiä, maisteri huokaa.
Ensimmäinen iso oheistehtävä on selviytyä vuoden 2008 Pekingin olympialaisiin.
- Tämä vuosi on kiireinen. Alkuvuodesta on joitakin näyttökisoja. Ilma-aseiden EM-kisa on maaliskuussa Ranskassa. Kaikkien lajien EM-kisat ammutaan heinäkuussa Espanjassa. Lisäksi koluan maailmancupit Bangkokissa, Sydneyssä ja Münchenissä. Jossakin kilpailussa minun pitäisi onnistua niin hyvin, että Suomelle tulisi maapaikka Pekingiin.
- Mutta millähän ajalla minä ehdin olla fysiikan laitoksella? Pakko varmaan ottaa pääte mukaan, ja tehdä töitä kilpailumatkoilla.
Kun hätä on suurin, on apukin lähellä. Patrialla Kuorevedellä projektipäällikkönä työskentelevä Jari Koivu on luvannut hellittää hieman omaa työtahtiaan ja auttaa vaimoaan.
-Maapaikan ampuminen on kova, mutta realistinen tavoite. Jotta onnistuisin, ammun 24000 laukausta vuodessa. Kuka tahansa kolmikosta Marjo Yli-Kiikka, Hanna Etula ja Hanna Pitkänen voi myös ampua maapaikkaan oikeuttavan tuloksen. Peking on minulle haave, joka voi toteutua, Viivi Koivu sanoo.
Entäpä jos Pekingin-matka jää vain haaveeksi?
- Elämää on Pekingin jälkeenkin. Aion ampua niin pitkään kuin henki pihisee ja näen jotain!
Jämsä lähes paratiisi, Jyväskylä takapajula
Koivu ajaa päivittäin Jyväskylän ja Jämsän väliä. Eikö helpottaisi, jos koko perhe asuisi Jyväskylässä?
- Jarin työmatka Kuorevedelle olisi silloin liian pitkä. Ja toiseksi, Jyväskylässä ei ole ampujalle kunnon harjoitusoloja. Graniitissa pääsee ampumaan kaksi kertaa viikossa. Kahden tunnin rupeaman aikana on vielä rakennettava ja raivattava ampumapaikka. Muuramessa on 50 metrin sisärata, mutta sielläkin on aikarajoituksia.
Koivuilla on Jämsässä uusi omakotitalo, jonka autotallissa on ilma-aserata. Jämsänkoskella on ilma-aserata ja ulkorata pienoiskivääriampujille. Jämsänkosken radalle on tulossa lämmitettävä koppi. Myös Jämsän Kaipolassa on sisärata.
- Jämsänjokilaaksossa harjoitusolot ovat aivan eri luokkaa kuin Jyväskylässä.
Mutta miten raaskit lähteä harjoituksiin, kun Julia jää kotiin?
- Julia on kiltti tyttö. Muuten tämä ei olisi mahdollista. Enkä minä aina ole pois kotoa. Käytän kaiken liikenevän ajan perheen parissa.
(MTV3-STT)