Ammattilaiset huolissaan: Lasten mielenterveysongelmiin saatava apua

Moni kunta edellyttää esimerkiksi lastensuojelun piirissä olevien lasten huostaanottamista ja sijoittamista ennen kuin lapsi otetaan psykiatriseen hoitoon. Luvut ovat hätkähdyttävät: palvelua ei saa ollenkaan tai sen järjestäminen oli hankalaa peräti 105 kunnan alueella.

– Tämä on se viesti, mikä meille tulee kentältä ja järjestöiltä – todella huolestuttavaa, sanoo psykiatri Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta.

Hänen mukaansa resurssit uppoavat erikoissairaanhoitoon ja korjaavaan työhön, kun kentälle pitäisi saada matalan kynnyksen hoitoa.

– Järjestelmä on hajanainen eivätkä viranomaistahot kommunikoi keskenään, tietää Wahlbeck.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan myös aiempaa enemmän lääkkeillä.

– Tämä on vakava asia, sillä tieteellinen näyttö masennuslääkkeiden hyödyistä ei ole yhtä vahva kuin aikuisilla. Päinvastoin – tiedetään että haittoja on enemmän. Masennuslääkkeet voivat nuorilla lisätä itsemurhia ja itsetuhoisuutta, vaikka toivotaan että vaikutus olisi toisenlainen, sanoo pitkän linjan asiantuntija.

Lääkehoito ei voi olla ainut hoito

Myös THL:n nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen pohtii lääkkeiden osuutta lasten ja nuorten mielenterveyshoidossa.

– Tämä on vakava kysymys. Määrätäänkö lääkkeitä sen vuoksi ettei ole muuta hoitoa? Lääkehoito ei ole ensisijainen hoito ja jos se aloitetaan, se vaatii aina lisäksi muuta hoitoa, sanoo Marttunen.

Hän peräänkuuluttaa keskusteluapua, jota lasten ja nuorten ulottuville pitäisi saada helposti.

– Psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka ovat kouluttautuneet nimenomaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin, tulisi saada enemmän terveyskeskuksiin ja jopa kouluihin.

Lääkehoito aiheuttaa sivuvaikutuksia noin kolmasosalle nuorista, kun aikuisten kohdalla vastaavat luvut ovat 10–15 prosenttia. Marttunen muistuttaa, että tavallisimmin sivuvaikutukset ovat lieviä; päänsärkyä ja pahoinvointia.

– Vakavat sivuvaikutukset, joista merkittävin on hoidon aloittamisen jälkeen ilmaantuva itsetuhoisuus, itsemurha-ajatukset, impulsiivisuus ja levoton käytös, ovat harvinaisia. Tämä on kuitenkin todellinen ilmiö, jonka syytä ei toistaiseksi tiedetä, sanoo Marttunen.

Juuri tästä syystä hän korostaa muun hoidon ja seurannan merkitystä. Jos lääkkeitä määrätään terveyskeskuskäynneillä, seurannan on toteuduttava.

– Ohjeen mukaan ensimmäinen keskusteluyhteys on saatava jo viikon kuluttua käytön aloittamisesta, muistuttaa Marttunen.