Älyvaatetutkimus tulee Suomeen

Suomeen on syntymässä kokonaan uusi puettavan teknologian tutkimusalue, jossa informaatioteknologiaa yhdistetään erilaisiin vaatteisiin. Nämä ns. älyvaatteiden kehittäjät tapasivat ensimmäisen kerran laajamittaisesti tänään Tampereella PET2000-seminaarissa.

Uuden tiedeyhteisön kutsuivat koolle Tampereen teknillisen korkeakoulun elektroniikan laitos, Nokia Tutkimuskeskus ja Elisa Commucations. Tarkoitus on jatkaa tapaamisia tulevaisuudessa. Suomalaistutkijoilla arvioidaan olevan parin vuoden etumatka kehitystyössä, mutta monet kansainväliset suuryritykset ovat heräämässä kilpailuun.

Älyvaatteisiin sovelletaan tieto- ja matkapuhelintekniikkaa. Puettavan teknologian tutkimuskeskus, kansainväliseltä nimeltään Clothing+ on aloittanut muutama päivä sitten toimintansa Kankaanpäässä. Aloitusvaiheessa kahdeksan tutkijaa työllistävä keskus toimii seitsemän miljoonan markan vuosibudjetilla. Hanketta rahoittavat Kankaanpään kaupunki, Reima-Tutta Oy, Satakuntaliitto ja opetusministeriö.

Reima-Tutta on valmistanut ja testannut älyvaatteen prototyyppiä erilaisissa äärioloissa. Protovaatteella on takanaan esimerkiksi kuukauden testijakso Inarissa. Tämän vuoden marraskuussa Reima-Tutta tuo yleiseen myyntiin ensimmäisen älyvaatteen, joka on lumilautailijoille tarkoitettu puku. Ensi vuodeksi on kypsymässä lisää ideoita.

Vaatetustekniikassa tilaa innovaatioille


Puettavan teknologian tutkimuskeskuksen johtaja, diplomi-insinööri Akseli Reho ihmettelee, miten uskomattoman lyhyt vaatteisiin liittyvien keksintöjen lista on. Listalla ovat taskut, napit, nepparit, vetoketjut ja erilaiset kiinnitysnauhat, mutta eipä juuri muuta. Rehon mukaan tyypillinen älyvaatteesta hyötyjä on arktisissa oloissa yksin työskentelevä ihminen.

Uudella tekniikalla vaatteisiin voidaan liittää elintoimintojen tarkkailua, paikannusta ja suunnistusta helpottavia laitteita, viestintävälineitä sekä sähköinen lämmitys hätätilanteisiin. Tulevaisuudessa vakavia käyttökohteita ovat mm. pelastushenkilöstön vaatteet, sotilasvarusteet ja vanhusten vointia tarkkailevat asut. Ennen näin vaativia kohteita valmistetaan teknisesti riisutumpia hyötyasuja. Kokonaan oma sarkansa ovat huvittelu- ja muotiasut.

Rehon mukaan tutkijoille haasteellinen tehtävä on käyttöjärjestelmän kehittäminen. Arkiseen vaatteeseen ei voida liittää matkapuhelimen tapaan ulkoisia nappuloita ja näyttöjä, vaan apuvälineitä on pystyttävä ohjailemaan helpommin keinoin esimerkiksi puristelemalla hallintalaitetta.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat