Alpo Rusi tölvii kirjassaan SDP:n poliitikkoja - dramaattinen keskustelu Tuomiojan kanssa käänsi suunnan

Kirja  on hämmentävä 400 sivun paketti, jossa alkuosassa Rusi käy läpi Suomen historiaa 1700-luvulta Pohjan sodasta alkaen päätyen Ukrainan kriisiin ja vuoteen 2014. 

Rusi mainitsee yhdeksi uransa käänteentekeväksi hetkeksi keskustelun vuonna 2000 silloisen kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa. Rusin mukaan Tuomiojalta ei herunut ymmärrystä vetoomukselle, jonka Rusi toimitti Jugoslavian oppositiopoliitikkojen pyynnöstä.

Alpo Rusi kertoo tavanneensa Länsi-Balkanin vakaussopimuksen varajohtajana toimiessaan Jugoslavian oppositiota Montenegrossa.

Alpo Rusi 

- on ilmoittanut asettuvansa ehdolle kevään 2015 eduskuntavaaleihin keskustan ehdokkaana Uudenmaan vaalipiiristä.

- jäänyt tänä vuonna eläkkeelle suurlähettilään tehtävistä

- suojelupoliisi epäili 2000-luvun alussa Rusia  vakoilusta DDR:n hyväksi Stasille 1960- ja 1970 -luvuilla.

- valtionsyyttäjä jätti syytteen lopulta nostamatta ja Suomen valtio joutui maksamaan Rusille isot korvaukset taloudellisista vahingoista ja henkisistä kärsimyksistä.

- Rusi on diplomaatti, ulkoasiainneuvos ja valtiotieteen tohtori. 

- toiminut muun muassa suurlähettiläänä Yhdistyneiden kansakuntien puheenjohtajan esikunnassa sekä Suomen suurlähettiläänä Sveitsissä 2009-2014. 

"He olivat peloissaan, koska oli saatu tietoja, että Miloševicin hallinto alkaisi teloittaa johtavia oppositiopoliitikkoja. Myöhemmin sain entiseltä oppositiopoliitikolta tietää,että Miloševicin turvallisuuspalvelulla oli parinkymmenen hengen lista, jolla olevat oli päätetty surmata. Listasta kertonut henkilö oli yksi heistä. Minua pyydettiin viemään Suomen ulkoministerin kautta EU-ulkoministereille luottamuksellisesti vetoomus, että ”mikäli teloitukset alkaisivat, EU:ssa niiden selvittäminen tapahtuisi sotarikosnimikkeellä.”, kirjoittaa Rusi.

"Keskustelu Tuomiojan kanssa oli tavaton"

Hän kertoo tavanneensa pian sen jälkeen Tuomiojan, joka oli siirtymässä ulkoministeriksi.

"Esiteltyäni serbipoliitikon hyvin luottamuksellisen vetoomuksen..., sain kokea jotain tavatonta. Tuomioja ei kiittänyt tiedosta, vaan torjui allekirjoittaneen: ”Sinun tulisi olla huolissasi Miloševicista, jota Suomen hallitus tukee”. Voin hyvin kuvitella, että tämä kahdenkeskinen keskustelu voidaan kiistää, mutta kohdallani sillä oli dramaattiset seuraukset.", kirjoittaa Rusi.

Rusi kertoo keskustelun jälkeen pyytäneensä virkavapautta ulkoministeriöstä ja siirtyneensä töihin Lapin yliopistoon. 

"Tajusin tapaamisen jälkeen, että päiväni vakaussopimuksessa ovat pian ohi, koska en voisi vastata vaativasta turvallisuuspöydästä ja yhteydenpidosta Jugoslavian oppositioryhmiin, mikäli oma hallitukseni tukisi tynkä-Jugoslavian diktaattoria." 

Sorsan politiikka myös kritiikin kohteena

Rusi kyseenalaistaa kirjassaan myös pääministerinä 1970- ja 1980 -luvuilla toimineen Kalevi Sorsan (sd.) politiikkaa.

Rusin mukaan Sorsa myötäili Neuvostoliittoa mutta suhtautui Yhdysvaltoihin kovasanaisen kielteisesti.  Rusi kertoo esimerkkinä tapauksen, jossa Sorsa antoi 1980-luvun alussa ruotsalaislehdille negatiivisia lausuntoja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganista.

"Tällä kertaa kotimainen mediakenttä reagoi odottamattoman kipakasti, ja arvosteli Sorsaa harkitsemattomista lausunnoista. Pitkävihainen pääministeri iski takaisin ja syytti arvostelijoitaan ”maanpetoksesta”, koska ”suorastaan penätään suurvallalta noottia omalle maalle”, kirjoittaa Rusi.

Rusin oma vakoiluepäily sivuosassa

2000-luvun Stasi-vakoiluepäilyn Rusi kuittaa vain lyhyesti. Rusin mukaan tietojen levittämisen taustalla oli silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.). Näin Rusi kirjoittaa:

"Suojelupoliisi oli levittänyt kuukausia ennen esitutkintaa tämän kirjan tekijästä perusteettomiksi osoittautuneita Stasi-epäilyjä niin, että koko kaupunki tiesi asiasta ennen kuin epäilty itse. Vuonna 2004 tehdyn vuodon esitutkinnan yhteydessä kävi ilmi, että Lipponen oli vaatinut jo alkuvuodesta 2002 epäilytiedon levittämistä Esko Aholle...".

Kirjajärkäleen lopuksi Alpo Rusi toteaa tehneensä 300 vuoden tutkimusmatkan Suomen turvallisuuspoliittiseen historiaan ja antaa omat suosituksensa poliittisen keskustelun jatkamiselle muun muassa Naton suhteen.

"Nato-jäsenyyteen ei voida loikata, vaan kansalaisten enemmistön tulee mieltää ratkaisu oikeaksi. Tässä tarkoituksessa olisi kutsuttava koolle ”kansallinen konventti”, johon koottaisiin kansalaisia, kansalaisjärjestöjä, puolueita, tiedeyhteisön, kulttuurin sekä kirkkojen edustajia", ehdottaa Rusi.