Allergikko, altistu auliisti

Ennen allergikkoa neuvottiin aina välttämään allergiansa aiheuttajaa, mutta nyt viesti on tyystin toinen. Viisi vuotta noudatetun kansallisen allergiaohjelman yhtenä päätavoitteena onkin hylätä turha allergeenien välttäminen.

Professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo ohjelman muuttaneen sekä toimintakäytäntöjä että asenteita.

– Ei enää pyritä ehdoin tahdoin välttämään kaikkea, vaan kasvattamaan sietokykyä ja toleranssia. Meillä on paljon tutkimusnäyttöä siitä, että monimuotoinen elinympäristö ja altistuminen sen erilaisille partikkeleille kasvattaa sietokykyä oikeaan suuntaan ja vähentää siten atopian ja allergian esiintyvyyttä.

"Annetaan lasten leikkiä ulkona, möyhiä mullassa ja olla paljon luonnossa. Ei pidä pelätä ottaa kotieläimiä tai olla eläinten kanssa tekemisissä."

Siedätyshoitojen määrä onkin kasvanut ohjelman aikana yli 30 prosenttia.

– Terveydenhuollossa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että hoidetaan vakavat allergiatapaukset, jos on kyse henkeä uhkaavasta tilanteesta, mutta lievemmät tapaukset pyritään siedättämään ja ohjaamaan siihen suuntaan, että allergeeneille on hyvä altistua, kertoo Laatikainen.

Pienet sormet multaan 

Allergian ja atopian juuret juontuvat usein varhaislapsuudesta. Laatikaisella on yksiselitteinen neuvo pienten lasten läheisille. 

– Annetaan lasten leikkiä ulkona, möyhiä mullassa ja olla paljon luonnossa. Ei pidä pelätä ottaa kotieläimiä tai olla eläinten kanssa tekemisissä. Ne ovat niitä asioita, joiden kautta elinympäristön monimuotoisuus välittyy lapsillekin.

Koulut ovat myös ryhtyneet voimakkaasti karsimaan turhia allergiaruokavalioita. Jotkut koulut ovat pystyneet vähentämään niitä jopa 20–30 prosenttia, mikä näkyy kustannuksissakin. Nykyisin allergiadieetin tarve todennetaan aiempaa tarkemmin.

– Kunnat ovat laatineet selkeät ohjeet siitä, kuinka terveydenhuollossa todetaan se, onko lapsen tärkeä välttää jotain ruoka-ainetta. Niille joille allergiadieetti on tarpeellinen, se toki tarjotaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan allergian ja astman kustannukset ovat vähentyneet selvästi: ne laskivat 2000-luvun alusta 9 prosenttia vuoteen 2011 mennessä. Kuluihin on laskettu lääkkeet, lääkärikäynnit, sairaalahoitojaksot, kuntoutus ja työkyvyttömyys. Allergiaohjelmaa jatketaan vuoteen 2018 asti.

Lue myös:

    Uusimmat