Alkoholiveron korotus kutistui puoleen

Korotuksen puolituksen myötä väkevien hinta nousee 2,2 prosenttia. Oluen ja viinin hinta nousee keskimäärin 2-2,5 prosenttia ja välituotteiden kuten väkevien viinien keskimäärin 3,7 prosenttia. Hintojen keskimääräinen nousu on 2,3 prosenttia. Vähittäismyynnin hinnat nousisivat hieman tätä enemmän ja anniskelumyynnin vähemmän.

Suomalaiset toivat maahan lähes 12 prosenttia enemmän alkoholia viime vuoden syyskuun ja kuluvan vuoden elokuun välisenä aikana verrattuna vastaavaan jaksoon vuotta aiemmin. Samalla veropohja on pienentynyt epätavallisesti alkuvuoden aikana.

Matkustajatuonnin hillitsemiseksi lakiin on tarkoitus myös lisätä EU-säännösten mukaiset ohjetasot juomien määristä. Rajan ylittyessä vaadittaisiin näyttöä siitä, että juomat ovat tulossa vain omaan käyttöön.

Tulli voi nykyisinkin pysäyttää alkoholin satamaan, mikäli se epäilee, että juomat eivät ole tulossa omaan käyttöön.

Arviot menivät pieleen

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) uskoi vielä keväällä, ettei tulossa oleva alkoholiveron korotus lisää merkittävästi juomien tuomista ulkomailta.

Urpilaisen mukaan Alkon ja ministeriön virkamiesten yhteinen arvio oli, ettei korotuksella olisi suuria kielteisiä vaikutuksia. Veronkorotuksella tavoiteltiin valtion kassan lihottamista 125 miljoonalla eurolla.

Alan etujärjestöt tekivät lobbaustyötä kaavailtua korotusta vastaan ja vetosivat juuri matkustajatuontiin. Hallituspuolueissa myönnettiin jo elokuussa budjettineuvottelujen alla, että matkustajatuonti aiheuttaa huolta.

Suurimmasta hallituspuolueesta kokoomuksesta päätöstä kiiteltiin tuoreeltaan.

– Olisi kirkasotsaista ajatella, että nostamalla verot kattoon alkoholinkulutus Suomessa laantuisi, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Arto Satonen ja Outi Mäkelä sanoivat.

Jos viinarallia ei saada kuriin, on Satosen ja Mäkelän mielestä yritettävä jotain uutta, esimerkiksi neuvoteltava Viron kanssa verotuksen järkevästä tasosta.

(MTV3 - STT)