Alkoholitutkija: Päihdeäitien pakkohoitolaki hakoteillä

Mäkelä ei kiistä sitä, että odottavien äitien on syytä lopettaa alkoholinkäyttö tykkänään. Tarjolla ei ole kuitenkaan mitään raja-arvoa, jonka ylittäminen olisi selkeä riski. Jos pakkohoitoon voidaan määrätä äiti, joka ei itse katso tarvitsevansa hoitoa, melkein kuka tahansa voisi joutua pakkohoitoon.

- Kyseessä on normatiivinen punninta siitä, miten monen äidin vapauden riistäminen voidaan oikeuttaa sillä, että yksi lapsi välttää vamman, pohtii Mäkelä.

Hänen mukaansa yhtälön kumpikin puoli on siinä määrin latautunut, että myös asiaa viileästi harkitsevat päätyvät eri kantoihin ja tunteet helposti roihahtavat.

Mäkelä: Arviot sikiövaurioista paisuteltuja

Mäkelän mielestä käytettävissä olevat arviot ovat karkeita ja epävarmoja. Lain valmisteluun tarvitaan enemmän faktoja. Sikiövaurioiden ehkäisykeinojen arvioimiseksi pitäisi olla varmempia tietoja eriasteisten vaurioiden ilmaantuvuudesta, odottavien äitien päihteidenkäytöstä sekä siitä, millä todennäköisyydellä eriasteinen käyttö vaurioita aiheuttaa. Lisäksi pitäisi olla myös arvioita erilaisten hoito- ja valvontakeinojen vaikutuksista.

Mäkelä uskoo, että suomalaiset arviot sikiövaurioiden ilmaantuvuudesta ovat melko varmasti paisuteltuja.

- Esimerkiksi raskaana olevat tanskalaisnaiset jatkavat alkoholinkäyttöä selvästi useammin kuin suomalaiset. Tästä huolimatta tanskalaiset arviot sikiövaurioiden ilmaantuvuudesta ovat alhaisempia kuin suomalaiset arviot.

Varsin vähäinenkin alkoholinkäyttö lisää sikiövaurion riskiä, mutta vauriot ovat kuitenkin harvinaisia. Amerikkalaistutkimusten mukaan ehkä yksi riskikäyttäjä sadasta synnyttää FAS-lapsen.

Mäkelä muistuttaa myös, että sikiö on erityisen altis alkoholivaurioille raskauden ensimmäisinä viikkoina. Näitä vaurioita ei mikään pakkohoito ehdi torjua. Hän pitää nurinkurisena myös sitä, että pakkopykälän muotoilussa ei ole huomioitu lainkaan abortin mahdollisuutta.

(MTV3 - STT)