Älä mene lankaan – annatko näiden mainoslauseiden sokaista itsesi kaupassa?

Onnistuneen markkinoinnin ja harhaanjohtavien väitteiden välillä on vissi ero. Huomaatko tarttuvasi tuotteisiin, jotka markkinoivat itseään upeilla terveyslauseilla? Ne voivat olla silkkaa potaskaa.

Ruokapakkauksia voi koristaa vielä toistaiseksi laaja kirjo erilaisia terveys- ja ravitsemusväittämiä, jotka lupaavat kuluttajalle lähes kuun taivaalta. Euroopan komissio on puuttunut asiaan, ja joulukuun puolessa välissä astuvat voimaan uudet säännökset sallituista terveysväitteistä. Elintarvikkeiden terveysväitteistä hyväksyttiin vain sellaiset, joiden teho on osoitettu ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa.

– Rekisteriin hyväksyttiin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellisen arvioinnin perusteella 222 terveysväitettä, eli vain noin yksi kymmenestä väitteestä. Tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä noin 90 prosenttia markkinoilla olevista terveysväittämistä ei nykytiedon mukaan ole tosia, Helsingin Yliopiston ravinnon ja turvallisuuden professori Marina Heinonen toteaa yliopiston sivuilla.

Tällä hetkellä kaupoissa voi törmätä kaikenkirjaviin terveysväitteisiin, joihin kuitenkin tulee suhtautua ilmeisen varauksella. Alla oleviin ansoihin ei kannata ainakaan mennä lankeamaan.

"Lisättyjä Omega-3-rasvahappoja"

Muro- tai leipäpakkauksissa saattaa olla väite, jonka mukaan ne sisältävät enemmän omega-3-rasvahappoja. Tosiasiassa nämä rasvahapot ovat kuitenkin sen tyyppisiä (ALA), ettei niillä ole juurikaan vaikutusta terveyteesi. Parhaalla tavalla vaikuttavia DHA ja EPA-rasvahappoja saat perinteisesti nauttimalla kalaöljyä sisältäviä tuotteita.

"100% C-vitamiinia"

Jo syömällä kaksi hedelmää tai vihannesta saat päivittäisen C-vitamiinin saantisuosituksen täytettyä. Myös yksi appelsiini sisältää 116 prosenttiä päivittäisestä saantisuosituksesta, joten ei kannata hassata rahoja yllä olevalla lauseella markkinoitaviin tuotteisiin.

"Valmistettu täysjyvästä"

Tottakai tällaisten ruokien tulee sisältää jonkin verran täysjyvää, mutta tarkkaa prosenttimäärää ei välttämättä pakkauksesta näe. Esimerkiksi täysjyväkeksit sisältävät todennäköisesti myös vaaleaa jauhoa, joten osta vain tuotteita, joiden ainesosaluetteloon on listattu täysjyvät ensimmäisinä – silloin niitä on myös eniten.

"Lisättyä kuitua"

Moniin ruokiin lisätään kuitua markkinointitarkoituksissa, ja sitä voi löytyä nykyään esimerkiksi jogurtista. Lisätty kuitu on yleensä peräisin inuliinista tai sikurista, jotka kieltämättä pitävät ruoansulatuksesi käynnissä mutta ravintokuidun sydänystävällisiä ja kolesterolia madaltavia ominaisuuksia niillä ei kuitenkaan ole. Nämä hyödyt saat syömällä pähkinöitä, puuroa, siemeniä ja papuja.

"Lisää vastustuskykyä"

Vastustuskykyä lisäävillä ainesosilla tarkoitetaan useimmiten A-, C- ja E-vitamiineja, mutta A- ja E-vitamiinien sairauksia ehkäisevästä tehosta ei kuitenkaan ole olemassa juurikaan tutkimustuloksia. Suuret määrät C-vitamiinia voivat kuitenkin ehkäistä sairauksia, mutta määrän tulisi olla kymmenkertainen saantisuositukseen nähden.

"Valmistettu aidoista hedelmistä"

Jogurtit, keksit, murot ja muut välipalat, joiden etiketissä komeilee mehevä ja kypsä hedelmä eivät tosiasiassa ole aivan sitä mitä luulisi. Oikeaa hedelmää on näissä "hedelmäpaloissa" melko vähän, ja ne ovat usein täynnä sokeria, maissisiirappia ja väriaineita. Osta jatkossa siis hedelmäsi suoraan hedelmäosastolta.

(MTV3)

Lähteet: Men's Health,Helsingin Yliopisto

Lue myös:

    Uusimmat