Ajoverkkokalastus päättyy Itämerellä

Ajoverkkokalastus loppuu Itämerellä kokonaan vuonna 2008. EU:n maatalousministerit päättivät myöhään illalla kokouksessaan Brysselissä, että ensi vuonna kalastusta ajoverkoilla on vähennettävä 40 prosenttia ja sen jälkeen vuosittain 20 prosenttia niin, että ajoverkkokalastus loppuu neljän vuoden päästä. Vähennys tehdään vuoden 2001 tasoista.

Itämeren ajoverkkopyynti on jo vuosia hoidettu poikkeusluvalla, kun muualla EU:n alueella se on kielletty. Suomessa kielto lopettaa käytännössä kokonaan lohen ja myös siian ajoverkkopyynnin. Vuonna 2002 ajoverkkopyytäjät saivat noin 40 prosenttia kokonaissaaliista.

Ajoverkkokalastuksen kieltäminen vaikuttaa suoraan noin kymmeneen suomalaiseen kalastusalukseen, jotka edelleen pyytävät merkittävässä määrin lohta ajoverkoilla. Ne työllistävät 1-2 henkeä kukin. Sen lisäksi parikymmentä alusta saalistaa lohia pienempiä määriä ja harrastajat käyvät ajoverkoilla noin sadan pyyntiveneen voimin.

- Päätös vaikuttaa niin, että lohen pyynti Itämeren eteläosissa tulee vähentymään, maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja arvioi kokouksen jälkeen. Hänen mukaansa tosin lohikannat saattavat päätöksen myötä kasvaa pohjoisessa Suomessa.

Suomi on vastustanut ajoverkkokalastuksen kieltämistä, eikä ministeri Korkeaojakaan vaikuttanut ratkaisuun kovin tyytyväiseltä.

- Kyseessä on kompromissiesitys, joka ei varmasti kai tyydytä ketään, hän sanoi.

Pyöriäistarkkailijat tarkkailemaan pyöriäisiä

Ajoverkkopyynnin kieltäminen liittyy nimellisesti EU:n tavoitteeseen estää pyöriäisten, pikkuvalaiden ja delfiinien kuoleminen kalastuksen sivusaaliina. Tosiasiassa kyse on kuitenkin unionin pyyntimääräysten yhtenäistämisestä, sillä ajoverkkokalastus on jo ollut kiellettyä esimerkiksi Välimerellä.

Pyöriäisten suojelu tarkoittaa kuitenkin käytännössä esimerkiksi sitä, että maanantai-iltana hyväksyttyyn esitykseen sisältyy vaatimus niin kutsutuista pyöriäistarkkailijoista eli henkilöistä, jotka tarkkailisivat aluksilla mahdollisia pyöriäisiä niiden saaliiksi joutumisen varalta.

Pyöriäisistä on Itämerellä vain muutamia silminnäkijähavaintoja vuodessa ja vahingossa saaliiksi niitä on viime vuosikymmeninä joutunut hyvin harvakseltaan. Yksi pyöriäistarkkailija maksaisi arviolta 500 euroa kalastusvuorokaudessa. Tarkkailijan palkka on suunniteltu maksettavaksi valtion pussista.

Maatalousministereiden hyväksymän sopimuksen mukaan pyöriäistarkkailijoita pitää olla kalastusaluksilla pohjoisella Itämerellä osan aikaa kesä-syyskuun välisenä aikana. Tarkkailuohjelma koskee vain yli 15-metrisiä aluksia sekä troolareita.

Suomi on vastustanut tarkkailijoiden määräämistä aluksille etenkin siitä syystä, että pyöriäisiä esiintyy Suomen vesillä niin satunnaisesti.

- Jos ei ole mitä tarkkailla, niin ei kannata sellaista byrokratiaa harjoittaa, Korkeaoja sanoi. Hänen mielestään myös päätökset, joissa ei ole mitään järkeä, vähentävät unionin legitimiteettiä eli hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä.

(MTV3-STT)