Ajokortin hakijoiden päihderiippuvuuden arviointi uusiksi

Ohjeiden mukaan kaikkien ajokortinhakijoiden on lääkärintarkastuksen yhteydessä arvioitava itse WHO:n kehittämän kyselylomakkeen avulla omaa päihderiippuvuuttaan. Lopputulokseen vaikuttavat itsearvioinnin lisäksi myös aiemmat tiedot hakijasta sekä kliiniset havainnot. Taustatietojen laajempi hyödyntäminen on usein hyödyllistä. Usein terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa on enemmän tietoa, kuin yhdellä vastaanottokäynnillä tulee ilmi. Tavoitteena on helpottaa lääkärien työtä ja tukea rattijuoppojen hoitoonohjausta. Myös kiertely lääkäriltä toiselle ajokortin saamiseksi pyritään näin lopettamaan.

Ohjeiden puute johti vääriin arviointeihin

Kun ajokorttitodistukseen tuli EU:n ajokorttidirektiivin myötä kohta, jossa edellytetään arvioita päihderiippuvuudesta, lääkärikunta ei oikein tiennyt miten toimia. Ilman yhdenmukaisia ohjeita lääkärit tekivät rutiininomaisesti myös vääriä arviointeja.
-Usein rasti laitettiin ruutuun sen kummemmin asiaan paneutumatta, sanoo oppaan laatimisessa mukana ollut apulaisprofessori Kaija Seppä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Ministeri Terttu Huttu-Juntunen (vas.) korostaa, että kyse ei ole sitovasta määräyksestä, vaan suosituksesta, jolla pyritään yhtenäiseen käytäntöön.

Kiinnijääneet entistä tarkempaan seurantaan

Oppaassa on erilaiset ohjeet ensimmäistä kertaa päihtyneenä ajamisesta tai lievästä rattijuopumuksesta kiinni jääneille ja toisaalta toistuvasti tai törkeästä rattijuopumuksesta kiinnijääneille. Ensikertalaisille ja alle 1,19 promillen humalassa kiinnijääneille seurantajakso voi olla esimerkiksi kolme kuukautta. Tänä aikana lääkäri tapaa tutkittavan vähintään kolme kertaa, joista yksi kerta sovitaan lyhyellä varoitusajalla. Tarkastusten yhteydessä katsotaan veriarvoja ja huume- ja lääkeriippuvaisiksi epäillyiltä tutkitaan myös virtsan päihdeainejäämät. Jos testeissä jää kiinni, seuranta-aika kasvaa kuudeksi kuukaudeksi.

Toistuvien ja törkeiden rattijuopumusten jälkeen seuranta-aika on pitempi ja se tapahtuu A-klinikan tai psykiatrian erikoislääkärikin valvonnassa. Seurantaan kuuluu vähintään seitsemän tapaamiskertaa. Ongelmatilanteissa turvaudutaan erikoislääkärin apuun, joka voi lähettää hakijan, varsinkin jos kyseessä on ammattiautoilija, psykologiseen kuljettajatutkimukseen Työterveyslaitokselle.

Pakkohoidosta ei ole kysymys

Opas tukee rattijuoppojen hoitoonohjausta, mutta mistään pakkohoidosta ei kuitenkaan ole kysymys, korostaa ylilääkäri Risto Pomoell sosiaali- ja terveysministeriöstä. Rattijuoppo voi saada ajokorttinsa takaisin ilman hoitoakin, jos pystyy muuten osoittamaan olleensa määräajan ilman alkoholia. Hän asettaa kyseenalaiseksi käytännön, jossa toimeentulon riippuvuus ajokortista on otettu huomioon ja ammattiautoilijoita on kohdeltu lievemmin kuin tavallisia kuljettajia.

Alkoholilla on osuutta tapahtumiin joka neljännessä kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa. Arvioiden mukaan jopa puolet kaikista rattijuopoista on alkoholin ongelmakäyttäjiä ja rattijuoppouden uusijoita.
(STT)