Aivojen hermosoluista selitys huumeriippuvuuteen?

Suomalaisen hermoston kasvutekijöiden tutkimuksen tulokset saattavat osaltaan selittää huumeriippuvuuden syntyä. Näyttää siltä, että huumeiden vaikutuksesta aivosoluihin syntyy uusia hermosolujen kytköksiä.

Suomessa tehty tutkimus aivojen hermokasvutekijöistä antaa lisävaloa siihen, miksi huumeriippuvuudesta on niin vaikeaa päästä eroon. Aivojen kasvutekijöitä on kartoittanut professori Mart Saarman tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa. -Näyttää siltä, että huumeiden vaikutuksesta syntyy aivoihin uusia hermosolujen kytköksiä, jotka ovat varsin pysyviä. Tämä voi selittää osaltaan, miksi huumeriippuvuus on niin vaikea parantaa, arvioi Helsingin yliopiston farmasian laitoksen professori Raimo Tuominen.

-Uutta tässä on hermojen kasvutekijöiden mahdollinen rooli huumeiden aiheuttamien aivomuutosten välittäjänä. Nämä tulokset auttavat ymmärtämään paremmin, miten riippuvuus kehittyy aivoissa. Tuominen korostaakin, että Saarman tutkimusryhmä on aivan maailman kärjessä hermoston kasvutekijöiden tutkimuksessa.

Eräs keskeinen kysymys on se, kuinka monta huumeiden käyttökertaa tarvitaan, että oletettu aivomuutos tapahtuu. -Riippuvuuden kehittyminen voi olla hyvinkin nopeaa. Siihen vaikuttaa yksilön geneettinen perimä. Näin toinen saattaa tulla riippuvaiseksi jo kerta-annoksesta, toinen taas voi käyttää useita huumeannoksia tulematta riippuvaiseksi. Huumeita ensi kertaa kokeileva ei tietenkään voi etukäteen tietää, kumpaan ryhmään hän kuuluu.

Alkoholin tuhoisista seurauksista on liki jokaisella suomalaisella kokemusta aivan lähipiiristään. Silti on niin, että alkoholi ei näytä aiheuttavan eurooppalaisille yhtä nopeasti fyysistä riippuvuutta kuin huumeet. -Alkuperäiskansat alkoholisoituvat herkemmin kuin länsimaiden väestö. Euroopassa on kehittynyt luonnonvalinnan kautta geneettistä toleranssia. Niiden kansojen keskuudessa, jotka ovat käyttäneet alkoholia tuhansia vuosia, on tapahtunut geneettistä valintaa, kuvailee Tuominen. On silti syytä pitää mielessä, että myös alkoholismin synty on yksilöllistä, arvaamatonta.

Professori Mart Saarma esitteli tutkimusryhmänsä saamia tuloksia hermokasvutekijöistä Helsingissä. Maailman opioiditutkijat pitävät konferenssia Helsingissä ajalla 14.-19. heinäkuuta.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat