Aivohalvauksen riskitekijöistä heikosti tietoa

Suomalaiset jättävät aivohalvauksen riskitekijät usein hoitamatta. Myös tiedoissa aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn ja pikaisen hoidon merkityksestä on suuria aukkoja.

Nykyisellään suomalaiset pelaavat Aivohalvaus- ja dysfasialiiton mukaan uhkapeliä terveydellään. Tänään, kansainvälisenä aivohalvauspäivänä liitto pyrki paikkaamaan näitä tiedon aukkoja. Monet Aivohalvaus- ja dysfasialiiton jäsenyhdistykset toivat aivoverenkiertohäiriöihin liittyviä teemoja esiin omilla paikkakunnillaan.

Kyselytutkimusten mukaan esimerkiksi kohonneen verenpaineen merkitys riskitekijänä tunnetaan huonosti niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Suomalaisen vuosi sitten tehdyn kyselyn mukaan vain alle kolmannes piti kohonnutta verenpainetta riskitekijänä, vaikka se on ylivoimaisesti tärkein yksittäinen aivohalvauksen vaaratekijä, sanoo liiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Suuri osa ehkäistävissä

Suuri osa aivohalvauksista olisi ehkäistävissä, jos tunnettuja riskitekijöitä hoidettaisiin nykyistä tehokkaammin. Liiton puheenjohtaja professori Juhani Sivenius Kuopion yliopistosta arvioi, että jos kaikkien suomalaisten kohonneet verenpainetasot hoidettaisiin kuntoon, ehkäistäisiin ainakin puolet aivohalvauksista.

Aivoverenkiertohäiriöiden vaara arvioidaan myös huomattavasti pienemmäksi kuin esimerkiksi syövän tai sydäninfarktin vaara. Syöpä koetaan selvästi pelottavimmaksi sairaudeksi, siitä oli huolissaan 45 prosenttia kyselyyn vastanneista, kun aivohalvaus huolestutti vain reilua viidennestä vastanneista.

Liitto muistuttaa myös, että nopealla hoidolla voidaan vähentää huomattavasti aivohalvauksen aiheuttamaa vammaisuutta. Hoitoon hakeutumisella on kiire, sillä liuotushoito on hyvän lopputuloksen takaamiseksi aloitettava 2-3 tunnin kuluessa. Hätäkeskukseen on soitettava nopeasti ja ambulanssilla on päästävä heti sairaalaan - eikä terveyskeskukseen, muistuttaa liitto.

(MTV3-STT)

Lue aiheesta lisää Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kotisivulta