Aissa Paronen ja Jukka Saarikorpi lähtivät toiselle puolelle maapalloa etsimään itseään, mutta löysivätkin ihmisten karut luontoon jättämät jäljet. Nyt pariskunta tekee töitä sen eteen, että mahdollisimman moni havahtuisi tekemään parempia valintoja luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin vuoksi.
Maaliskuussa 2017 Aissa Paronen, 31, ja Jukka Saarikorpi, 41, päättivät tehdä irtioton ja miettiä todella, mitä tulevaisuudeltaan toivoivat. Pariskunta irtisanoutui vakituisista työpaikoistaan ja lähti toiselle puolelle maapalloa.
– Unelmana oli lähteä rakentamaan elämäntyyliä, josta ei tarvitsisi ottaa lomaa ja joka yhdistäisi rakkaita harrastuksia, Aissa sanoo.
Ulkoiluun ja matkailuun intohimoisesti suhtautuva pariskunta ei myöskään halunnut vain käväistä lomakohteessa palatakseen pian takaisin.
Säästöjensä turvin Aissa ja Jukka lähtivät matkaan. Pariskunnan ensimmäinen kohde oli Australia, jossa he viettivät kaksi kuukautta. Sen jälkeen he suuntasivat kolmeksi kuukaudeksi Uuteen-Seelantiin ja sieltä kahdeksi kuukaudeksi Hawaijille. Reissun aikana Aissassa ja Jukassa heräsi halu tehdä työtä kestävämmän elämän eteen.
Aiemmin kauniilla ja rannoilla sekä jylhillä jäätiköillä näkyivät nyt ihmisen tuhoisat jäljet.
Pinnan alla ihmisten jäljet näkyvät radikaalisti
Aissa ja Jukka sukelsivat käytännössä muovijätteen keskellä. Kuva: Jukka Saarikorpi.
Aissa ja Jukka pitävät molemmat sukeltamisesta. Pinnan alla ihmisten jäljet näkyvät radikaalisti. Hehkuvat koralliriutat vaalentuvat kuoliaaksi, kaloja tai haita ei juurikaan näy. Elävät olennot on korvannut roska.
– Meren alla se näkyy kaikista konkreettisimmin. Australian Iso valliriutta on käytännössä kuollut, Aissa sanoo.
Iso valliriutta on maailman suurin koralliriutta. Noin 2300 kilometriä pitkä ekosysteemi on joutunut vaikeuksiin vesien happamoitumisen ja lämpenemisen vuoksi. Paljosta voi syyttää ilmastonmuutosta. National Geographic -lehti kertoi vuonna 2018, että jopa puolet Isosta valliriutasta on kuollut sitten vuoden 2016.
Eivätkä asiat ole paljoa paremmin merenpinnan yläpuolellakaan. Indonesian suosittu lomakohde Bali saattaa näyttää Instagram-kuvissa koskemattomalta paratiisilta, mutta todellisuus on karumpi.
– Balilla on valtava roskaongelma. Sukelsimme käytännössä muovijätteen keskellä, Aissa muistelee.
Ihmisen tuhoisa kädenjälki seurasi pariskuntaa, mihin he menivätkin.
Roskat kulkeutuvat merivirtojen mukana kauas ihmisasutuksesta. Keskellä ei mitään olevalta paratiisisaarelta ei välttämättä löytynyt Aissan ja Jukan lisäksi ristin sielua, vaikka aallot löivät rannalle ihmisten tuottamaa jätettä.
Borneon läkähdyttävissä sademetsissä puita hakattiin palmuöljyplantaasien tieltä. Vähenevien hiilinielujen ja lisääntyneen kulutuksen vaikutus konkretisoitui Uudessa-Seelannissa näkyvänä jäätiköiden sulamisena. Aissa ja Jukka todistivat omin silmin, kuinka jylhän jäätikön reuna on vetäytynyt vuosien saatossa.
LUE MYÖS: Pariskunta otti kaksi matkakuvaa täsmälleen samasta paikasta vuoden välein – eroa ei voi olla huomaamatta: ”Niin järkyttävää!"
Turismi on kaksiteräinen miekka
Uudessa-Seelannissa Aissa ja Jukka huomasivat jäätiköiden vetäytyneen. Kuva: Jukka Saarikorpi.
Aissa ja Jukka puhuivat jäteongelmasta paikallisten oppaiden kanssa. Paikalliset ovat huolissaan turismin vähenemisestä, jos ongelmat jatkuvat. Turismi on iso bisnes, josta monien perheiden talous on riippuvainen. Jos vesi on saastunutta tai roskaista, paikallisten tulot vähenevät turistien kiinnostuksen laantumisen tahdissa.
Uuden-Seelannin jäätiköillä konkretisoitunut ilmastonmuutos puolestaan on lisännyt erilaisia luonnonkatastrofeja. Myrskyt ovat koventuneet ja niitä on enemmän. Paikalliset eivät pysty pelastautumaan, vaan hurrikaani voi viedä kaiken mennessään. Samaan aikaan merenpinnan kohoaminen kaventaa ihmisten elintilaa.
Turismi on Aissasta kaksiteräinen miekka. Toisaalta se tuo tuloja paikallisille ja motivoi vähentämään roskaamisen kaltaisia ympäristöongelmia. Toisaalta turistit itse ovat monien ongelmien lähde. Turisteja on syytetty niin roskaamisesta, arvokkaiden kohteiden tuhoamisesta kuin lentoliikenteen aiheuttamien päästöjen myötä ilmastonmuutoksen pahentamisesta.
Matkustamisesta pitäisi tehdä kestävämpää, Aissa ja Jukka uskovat. Mutta miten, siihen heillä ei ole ratkaisua.
LUE MYÖS: Jopa pormestari ärähti! Sikailevat brittituristit päätettiin karkottaa Uudesta-Seelannista
Matkailu herätti ympäristötietoisuuden
Matkailu herätti Aissan ja Jukan elämään ympäristöystävällisemmin. Kuva: Jukka Saarikorpi.
Matkailu on herättänyt Aissan ja Jukan ympäristötietoisuuden. He pyrkivät kestävämpiin kulutusvalintoihin. Lihansyönti on vähentynyt ja tavaroita ostetaan vain tarpeeseen. Luomua ja Reilun kaupan tuotteita suositaan. Pariskunta myös lentää harvemmin. Espanjan Mallorcalta löytyi paikka, jossa yhdistyvät mahdollisuudet liikkua luonnossa, nauttia miellyttävästä ilmastosta sekä tehdä töitä.
Reissun ja siitä seuranneen ympäristöherätyksen myötä visio tulevaisuudesta kirkastui. Aissan ja Jukan tavoin ulkoilua rakastavat ihmiset kenties tiedostaisivat luontoa uhkaavat haasteet paremmin ja olisivat valmiita tekemään jotain niiden eteen. Yksi suuria maailman saastuttajia on vaateteollisuus. Näitä kahta aatetta yhdistämällä syntyi Weekendbee, Aissan ja Jukan oma yritys.
Tiedostavasta urheilumuodista uusi työ
Weekendbee on eettisen ja ekologisen urheilumuodin verkkokauppa. Kuva: Jukka Saarikorpi.
Weekendbee on verkkokauppa eettiselle ja ekologiselle urheilumuodille. Se on luontainen jatkumo Aissan ja Jukan uralle. Molemmat työskentelivät ennen matkaansa Suunnolla ja pitävät ulkoilusta.
Aissa ja Jukka kertovat tarkastavansa verkkokaupassaan myytävien ulkoiluvaatteiden kestävyyden vastuullisuuskriteerejä käyttämällä. Kriteereissä on ekologinen sekä eettinen puoli. Ekologiset kriteerit liittyvät esimerkiksi luonnonmukaisiin materiaaleihin ja kierrätysmateriaaleihin. Eettisellä puolella korostuvat erilaiset sertifikaatit, kun Reilu kauppa.
– Tärkein kriteeri on, että brändin ydinajatus on vastuullisuus, kertoo Aissa.
– Pyrimme valitsemaan valmistajia, jotka ovat ottaneet sen asiakseen kokonaisuudessaan, emme viherpesumallistoja.
Brändien läpinäkyvyys on toiminnassa ensisijaista, sillä toiminnan vastuullisuus on pitkälti firman läpinäkyvyyden varassa sertifikaatteja lukuun ottamatta.
Läpinäkyvyyden ansiosta Weekendbeessä asioivat pystyvät myös valitsemaan omasta mielestään vastuullisimmat tuotteet, sillä se, mikä juuri tietyssä tuotteessa on vastuullista, on listattu tuotteen yhteyteen. Vegaani ei esimerkiksi välttämättä halua käyttää merinovillaa, mutta monet pitävät villaa silti yhtenä ekologisimmista vaatemateriaaleista.
LUE MYÖS: Tiedätkö alennusfarkkujesi todellisen hinnan? Lue tämä ennen ostopäätöstä: "Halpa vaate on helppo ostaa ja yhtä helppo heittää pois"
Mieti, mitä paikkaa haluat suojella
Nykyään pariskunta asuu Espanjassa. Kuva: Jukka Saarikorpi.
Aissa ja Jukka haluavat muistuttaa, että kaikki päätökset, jotka ihminen voi tehdä kestävämmin, ovat hyviä päätöksiä.
– Pitää tiedostaa omat haasteensa. Oli se sitten lentäminen tai lihan syöminen tai mikä tahansa, voit aina miettiä jokaisessa päätöksessä, kuinka paljon arvotat kyseistä asiaa kokonaisuudessaan, Jukka sanoo.
Mistään ei välttämättä tarvitse luopua. Kunhan luonnolle haitallista kulutusta vain vähentää.
Jos motivaatio on hukassa, kannattaa mennä luontoon.
– Mene luontoon, mene metsään, mene rannalle, mikä tahansa sinulla on se tärkeä paikka ja mieti, haluatko suojella sitä, Aissa sanoo.
LUE MYÖS: Vaihda pihvi papuihin ja laske lämpötiloja – näillä viidellä arkisella asialla voit itse keventää omaa ilmastotaakkaasi
Viisi maailmaa parantavaa vinkkiä urheiluvaateostoksille
- Älä osta tavallisia puuvillavaatteita. Puuvillaa viljellään usein alueilla, joissa on pulaa vedestä. Tuoreesta puuvillasta valmistetun paidan tuotantoon voi kulua tuhansia litroja vettä. Suosi kierrätettyä puuvillaa tai luomupuuvillaa.
- Tekokuitu voi olla ekovalinta. Puukuidusta valmistettu tencel tai kierrätetyt tekokuidut, kuten kierrätetty polyester tai polyamidit ovat hyvä valinta ulkoilu- ja urheiluvaatteissa.
- Vältä PFC-kemikaaleja sisältäviä ulkoiluvaatteita. Monissa vedenpitävissä vaatteissa käytetään näitä ympäristölle haitallisia polyfluorikarbonaatteja, jotka liukenevat luontoon vaatteen tuotanto- ja käyttövaiheessa. Vaatevalmistajat ovat sitoutuneet luopumaan PFC:stä vuoteen 2020 mennessä.
- Harkitse, haluatko oikeasti eläinperäisiä tuotteita. Niiden eettisyydestä on vaikeaa ottaa selvää. Vältä ainakin untuvaa, jolla ei ole vastuullisuudesta kertovaa sertifikaattia. Untuva voidaan nyppiä joko ruoaksi teurastetuista, kuolleista linnuista tai suoraan elävistä linnuista. Jälkimmäinen on eläinrääkkäystä.
- Villavaatteissa valitse niin sanottua mulesing-vapaata merinovilla. Jos merinolampaan kasvatuksessa käytetään niin sanottua mulesing-toimenpidettä, eläimille voi aiheutua kärsimyksiä.