Aina joku siivoaa -asenne raivostuttaa festivaalien vapaaehtoisia

Suomen kesä on täynnä festivaalien hurmaa. Mutta mitä isommat juhlat, sitä suurempi sotku, jonka siivoaminen ei ole ilmaista.

Jätehuollon tehokkuus on koetuksella etenkin pienemmissä tapahtumissa, joita pyöritetään vapaaehtoisorganisaatiolla. Tällöin saattaa joutua siivoamaan yleisön sotkuja vaikka yön yli.

– Terveisiä *erseestä vapaaehtoiselta siivoojalta kaikille kasvatuksen tarpeessa oleville, tilitti nimettömänä pysyttelevä vapaaehtoinen, joka raivasi kuun vaihteessa isoa puistotapahtumaa Helsingissä.

Samanlaista puhinaa kuuluu muualtakin. Helsingin Alppipuistoa siisti rock-tapahtuman jäljiltä viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Vesa Reponen.

– Kaupungilta tuli ukaasi, että puiston on oltava aamukymmeneen mennessä siisti, kertakäyttögrillejä, pahvilautasia ja olutlavan muovisuojia jätesäkkiin poiminut Reponen kertoo.

Vesa Reponen on ollut järjestämässä kulttuuritapahtumia ja siivoamassa niiden jälkiä jo lähes 50 vuoden ajan. Hänen mukaansa tapahtumat ovat siistiytyneet tehostuneen jätehuollon ansiosta. Pahimpina vuosina 1970-luvulla joissain tapahtumissa ei ylimääräisiä jäteastioita ollut tilattu lainkaan paikalle.

Nykypäivän tapahtumissa jäteastioita riittää joka kulmalle, kuten Alppipuistossakin. Tapahtumien roskaamisjälki onkin pitkälti kiinni juhlaväen korvien välistä.

– Se on yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen katsomatta, osalle se on ihan normaalia, että syödään nakkimuusiperunalautanen, vedetään lautanen rullalle ja stikataan se siihen lähinurmelle.

– Ihmiset ajattelee, että aina on se ryhmä, joka tulee rahasta tai hyväntekeväisyydestä tekemään sitä hommaa. Siinä tulee joku paarialuokka-ajattelu, ei kuulu minulle, koska tänne tulee kuitenkin siivoojat. Niin ei saisi koskaan ajatella, Reponen jatkaa.

Byrokratia hidastaa jätehuoltoa

Alppipuistossa astiat ovat nyt ääriään myöten täynnä. Vieläkin pahemmalta tilanne näyttää tapahtuma-alueiden ulkopuolella, jonne festivaaliväen roskavana ulottuu, mutta vapaaehtoisten siivousvastuu päättyy. Se vastuu kuuluu tällöin kelle kulloinkin, sillä Helsingissä vastuu eri alueiden jätehuollosta jakautuu kolmelle eri virastolle.

Rakennusvirasto hoitaa katuja ja puistoalueita, kiinteistövirasto kaavoitettuja, sekä rakennettuja että rakentamattomia tontteja ja liikuntavirasto liikuntapaikkoja sekä niiden lähialueita. On selvää, että rajanveto alueiden välillä muodostuu joskus vaikeaksi.

– Tämän takia olisi hyvä, jos jätehuollosta vastaisi joku virastoista riippumaton taho, kertoo Jukka Puttonen, Helsingin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja.

Reponenkaan ei lämpene jähmeänkuuloiselle byrokratialle.

– Välillä tuntuu, että lupien saantiin ja kaikkeen, niin virastotkaan ei taida tietää välillä, että missä mennään ja mitä tehdään. Tällaisena aikana päättäjiä ei löydy instansseistakaan. "Järvinen hoitaa tämän, Järvinen on perheen kanssa Saimaalla mökillä, älkää soittako sille."

Lue myös:

    Uusimmat