Aiheettomista vapaudenmenetyksistä miljoonalasku

Suomen valtio maksaa korvauksia aiheettomista vapaudenmenetyksistä vuosittain noin 400 henkilölle. Vuotuinen kokonaiskorvausmäärä syyttömänä pidätetyille tai vangituille on noin miljoona euroa.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Vapauden hinta -tutkimuksen mukaan 40 prosentissa korvauksia hakeneet olivat menettäneet vapautensa omaisuusrikosten, erityisesti varkauksien kohdalla.

22 prosenttia korvaushakemuksista liittyi henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin, erityisesti tapon yrityksiin.

- "Niin sanottu suomalainen henkirikos" ja sen yritys eli ryyppyporukassa tapahtunut puukotus oli usein johtanut paikalla olleiden pidättämiseen varsinaisen epäillyn selvittämiseksi.", tutkimuksessa sanotaan.

Myös muissa tutkimuksen läpikäymissä hakemuksissa tuli esiin hakijoiden jonkinasteinen syrjäytyneisyys ja erilaiset päihdeongelmat.

Tutkimuksen mukaan useat korvauksia saaneet pidätetyt olivat olleet tekemisissä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tuomittiin rikoksesta. Tyypillinen korvausta hakenut oli noin 35-vuotias suomalainen mies.

Haettu korvausmäärä maksettua suurempi

Valtio maksaa yhdeltä vapaudenmenetysvuorokaudelta keskimäärin 100 euroa korvausta. Määrää saattaa korottaa muun muassa hakijan sairaus tai tapauksen saama runsas negatiivinen julkisuus.

Tutkimuksen mukaan selvästi eniten korvauksia haettiin ja maksettiin vapaudenmenetyksen aihaettamasta kärsimyksestä, sillä vapaudenmenetyksen katsotaan aiheuttavan aina kärsimystä.

- Sen sijaan hakija ja valtio olivat usein eri mieltä, sillä haetut korvaukset olivat selvästi suurempia kuin maksetut, tutkimuksessa sanotaan.

Korvausta tulojen vähentymisestä maksettiin vain harvoin, mikä viittaa tutkimuksen mukaan siihen, että hakijat eivät useinkaan ole työelämässä. Ulkomaalaisille maksettiin tulojen menetyksestä suomalaisia useammin.

Kulukorvauksia, lähinnä oikeudenkäyntikuluja valtio maksoi noin viidennekselle hakijoista.

Tutkimuksen mukaan valtaosa korvauksen maksamiseen johtaneista vapaudenmenetyksistä oli lyhyitä. Tyypillinen pidätysaika vuoden 2006 alkupuoliskolla tehdyissä hakemuksissa oli kaksi vuorokautta.

Vangitsemisia oli kolmasosa hakemuksista. Alle 10 prosentissa vankeus oli kestänyt yli kuukauden.

Tutkimuksen mukaan valtaosa eli 70 prosenttia hakemuksista tehtiin suoraan Valtiokonttorille. Tuomiolla ratkaistiin hakemuksista 20 prosenttia ja tuomioistuimen vahvistamalla sovinnolla 10 prosenttia tapauksista.

Lue myös:

    Uusimmat