Ahtisaari toivoo EU:n laajentuvan

Presidentti Martti Ahtisaari korosti tänään EU:n uudistushankkeiden merkitystä. Ulkomaisille toimittajille puhunut Ahtisaari piti tärkeänä, että yhteisö on vahva ja vauras ja että se käyttää hyväkseen tilaisuuden uusien jäsenten ottamiseen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa kehittämiseen.

Ahtisaari totesi EU:n hallitusten välisen konferenssin neuvottelujen olevan loppusuoralla, mutta sanoi lisäneuvottelujen olevan vielä tarpeen ensi viikon huippukokouksessa Amsterdamissa. Presidentti myönsi kantaneensa huolta siitä, riittääkö aika uudistuksista sopimiseen.

Ahtisaari piti kuluvaa vuotta käännekohtana kylmän sodan jälkeisen Euroopan turvallisuusjärjestelmän kehittämisessä. Hän huomautti Helsingin näytelleen merkittävää osaa kehityksessä, koska se oli sekä ensimmäisen Ety-kokouksen että viime maaliskuisen suurvaltajohtajien tapaamisen isäntänä.

Eduskunta hallituksen takana EU:n sääntöuudistuksessa

Suomen hallituksen linja EU:n sääntöuudistuksessa saa tukea kansanedustajilta. Päämäärät, joita hallitus ilmoittaa ajavansa, saavat melko yksimielisen kannatuksen.

Opposition kannattajat ovat vielä hallituspuolueita tiukemmin oman komissaarin ja ääniosuuden säilyttämisen kannalla. Suurin huolenaihe vaikuttaa olevan EU:n puolustusulottuvuus, jonka tarkentamista Suomi vastustaa.

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja toteaa, ettei EU:n uudistus tällä erää ole kovin dramaattinen. Muutoksia on tehtävä enemmän, kun EU joidenkin vuosien kuluttua saa uusia jäseniä Itä-Euroopasta. Silloin on Tuomiojan mukaan varauduttava siihen, että Suomen suhteellinen ääniosuus pienenee.

Uusi sopimusluonnos sisältää jo torjuttuja kohtia

Suomen EU-komissaarin paikka on edelleen uhattuna, mutta kiistaa siitä ollaan siirtämässä hamaan tulevaisuuteen. EU:n puheenjohtajamaa Hollanti julkisti tänään uuden luonnoksen EU:n perussopimukseksi, jossa esitetään, että kysymys komission koosta ratkaistaan vasta sitten kun EU on saamassa yli 20 jäsentä.

Hollanti ja suuret maat ovat pitäneet tavoitteena, ettei komissio missään vaiheessa paisuisi yli 20-paikkaiseksi. EU:n saadessa uusia jäseniä Itä-Euroopasta jotkut jäsenmaat jäisivät suurten kaavailujen mukaan ilman komissaarinpaikkaa. Tähän tosin menee vielä useita vuosia; EU:n odotetaan saavan uusia jäseniä aikaisintaan vuosina 2002-2003, eikä ole varmaa, montako uutta maata unioniin tulee.

Lisätilaa komissiossa syntyy aluksi, jos viisi suurinta maata luopuvat toisesta komissaaristaan. Mutta jos ja kun EU saa yli viisi uutta jäsenmaata jouduttaisiin komission pienentämisestä neuvottelemaan. Suomi ja muut pienet maat ovat vastustaneet komission koon rajoittamista. Komission ja äänten painotusten odotetaan olevan hyvin vaikeita neuvottelukysymyksiä.

Hollanti esittää myös, että kun EU saa vähintään kaksi uutta jäsenmaata maiden äänimääriä ministerineuvostossa muutettaisiin siten, että suurten maiden suhteellinen äänimäärä kasvaa. Suurille maille joilla nyt on 10 ääntä esitetään 25:ä. Suomi ja muut pienet maat saisivat äänimääränsä kaksinkertaistettuna; Suomelle se antaisi kuusi ääntä nykyisen kolmen sijasta.

Suuret maat ovat pitäneet äänimääriensä vahvistamista keskeisenä vaatimuksena. Ne vaativat, että päätöksenteon voimasuhteet muutetaan niin että ne paremmin vastaavat maiden väestömääriä.

Hollannin esitykseen sisältyy edelleen esitys Länsi-Euroopan unioni WEU:n asteittaisesta sulauttamisesta EU:hun. Suomi, Ruotsi ja Britannia torjuvat sen.

Uudesta perussopimuksesta yritetään sopia ensi viikon alussa Amsterdamin huippukokouksessa.
(STT)

Huom! Uusi StreamWorks ohjelma valitsee nopeuden automaattisesti internetyhteytesi mukaan.

Lue myös:

    Uusimmat