Ahtisaari korosti vähemmistön oikeuksia

Suomi on ratifioinut viikko sitten kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan yleissopimuksen EN:n 12. jäsenmaana. Näin ollen sopimus astuu voimaan ensi vuoden helmikuussa. Aiemmin laadittua alueellisten ja vähemmistökielten peruskirjaa ei ole vieläkään saatu voimaan.

Euroopan neuvoston huippukokouksessa Strasbourgissa puhunut Ahtisaari muistutti, että vähemmistöjen oikeuksien rikkominen saa aikaan vastustusta, epävakautta ja jopa väkivaltaisia konflikteja.
- Eurooppa on paikka, missä eri kielelliset ja etniset ryhmät kohtaavat ja sekoittuvat. Tämä vähemmistöjen kaleidoskooppi on rikkaus, ei uhka ja sen tulisi olla meille kaikille ylpeyden aihe, Suomen presidentti korosti.

Ahtisaari puuttui puheessaan myös Euroopan neuvoston talousvaikeuksiin. Hän huomautti Euroopan päämiesten osoittaneen huippukokouksessa pidetyissä puheenvuoroissa suurta luottamusta siihen, mitä EN voi ja mitä sen tulisi tehdä.
- Mutta olemmeko valmiita myös antamaan neuvostolle tarvittavat taloudelliset resurssit näiden tehtävien hoitamiseksi, jotta saavuttaisimme yhteisen tavoitteemme, oikeudenmukaisemman, hyväksyvämmän ja huolehtivamman Euroopan, Ahtisaari kysyi.

Hän muistutti ulkoministeri Tarja Halosen vedonneen taloudellisten lisäresurssien puolesta Suomen ottaessa vastaan EN:n puheenjohtajuuden vuosi sitten. Tämä vetoomus on Ahtisaaren mukaan valitettavasti yhtä ajankohtainen myös nyt.

Jäsenvelvoitteiden valvonta korostuu

Presidentti Ahtisaari kiteytti huippukokouksen sanoman sitoutumiseksi EN:n perusperiaatteisiin, joita ovat moniarvoinen demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltio. Hallitukset sitoutuvat lisäksi noudattamaan jäsenyyden tuomia vaatimuksia ja velvoitteita.

Jäsenvelvoitteiden noudattaminen on Ahtisaaren mukaan ensiarvoista. Tätä koskevien valvontamekanismien olennainen tarkoitus on, että niiden tulee johtaa konkreettisiin tuloksiin paikan päällä. Hän korosti, että tätä ns. monitorointia ei tule kokea taakkana vaan mahdollisuutena. Monitorointi on tapa kehittää yhteistyötä tukemalla jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä uudistaa lainsäädäntöjärjestelmiään ja instituutioitaan siten, että ne ovat Euroopan neuvoston vaatimusten mukaisia.

Ihmisoikeusjärjestelmä tarvitsee valtuutettua

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on presidentti Ahtisaaren mukaan keskeinen tekijä ihmisoikeuksien ja niiden suojelun kehittämisessä. EN:n laajeneminen 40 maan järjestöksi on luonut uuden tilanteen, joka vaatii uusia ratkaisuja.

Huippukokouksessa hyväksyttiin periaatteessa Ahtisaaren tammikuussa 1996 tekemä esitys erityisen ihmisoikeusvaltuutetun eli -komissaarin viran perustamisesta. Ahtisaari huomautti ajan olevan kypsä tälle ratkaisulle, jotta yksilöiden odotuksiin voitaisiin vastata. Samalla EN:n ihmisoikeusmekanismin uskottavuus kasvaisi ja se saisi inhimilliset kasvot.

Ihmisoikeusvaltuutetun tehtävä on kehittää yksilön mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan. Ahtisaaren mukaan tämä joskus unohdetaan, kun keskustellaan instituutioiden kehittämisestä. Valtuutettu olisi myös osa ihmisoikeussopimukseen liittyvien jäsenehtojen toteutumisen tarkkailujärjestelmää.
(STT)