Ahtisaari: Kopteriyhteistyö tarpeen

Ahtisaari toisti tänään aiemmin esittämänsä näkemyksen, että aikataulu kopterien hankinnassa on kiireinen.
-Jos me haluamme käyttää näitä yhteistyömahdollisuuksia, niin silloin me olemme aikataulullisesti kohtalaisen kiireisiä, Ahtisaari sanoi Kiovassa. Hän viittasi aikataululla Ruotsin vastaaviin hankkeisiin samaan aikaan.

Ahtisaari otti kantaa koptereihin Ukrainan valtiovierailullaan, kun häneltä kysyttiin eduskunnan päätöksestä hankkia kuljetushelikopterit.
-Eduskunta on päätöksensä tehnyt ja sen pohjalta täytyy nyt edetä. Ei siinä ole minusta sen kummallisempaa. Tehdään juuri niin kuin eduskunta on päättänyt, Ahtisaari totesi.

Ahtisaari toivoi, että yhteistyössä Ruotsin kanssa voitaisiin päätyä sellaiseen työnjakoon, joka esimerkiksi huollon osalta saattaisi hyödyntää Suomen työllisyyttä. Ahtisaari viittasi aikatauluongelmiin kopterikaupoissa aiemmin tänä vuonna valtiopäivien avajaisissa.

Ahtisaarelta kysyttiin myös, menikö helikopterihankinnoissa jokin vikaan. Presidentti vastasi, että välttämättä mikään ei mennyt pieleen.
-Kuljetushelikoptereita voidaan hankkia, ja päästään näiden valmiusjoukkojen perustamiseen, joka on se keskeinen kysymys, Ahtisaari painotti.

Ahtisaari: Natoa tarvittiin Balkanilla

Ahtisaarelta kysyttiin lehdistötilaisuudessa puolustusliitto Naton roolista Euroopassa. Ahtisaari totesi roolin olevan tärkeä. Hyvä esimerkki Naton tarpeellisuudesta on presidentin mukaan entisen Balkanin alueen sota, missä Natoa on tarvittu rauhanturvajoukkojen tukena.
-Se on hyvä esimerkki siitä, miten Natoon kuulumaton ja sinne pyrkimätön maa voi kuitenkin toimia yhteistyössä ja olla apuna, Ahtisaari sanoi.

Ahtisaari totesi, että Suomella on ollut monien Naton kuulumattomien maiden tavoin sotilaita Sfor-joukoissa Nato-johtoisissa operaatioissa.
-Tämäntyyppisessä yhteistyössä (Naton) jäsenyys ei ole tarpeellista, Ahtisaari totesi.

Ahtisaari Mohilan kunniatohtoriksi

Ahtisaaren tiukka vierailuohjelma keskiviikkona Kiovassa päättyi juhlallisesti, kun hänet nimitettiin maan arvostetuimman yliopiston Mohilan akatemian kunniatohtoriksi.

Nimitys tuli pienenä yllätyksenä, sillä tohtoruus vahvistettiin vasta viime viikolla. Mustan tohtorinhatun ja -kaavun Ahtisaarelle ojensi akatemian johtaja Vjatseslav Bryhovezki. Tapahtumaa todisti täysi sali kuulijoita sekä rivi merkittävien ukrainalaisten ja venäläisten merkkimiesten muotokuvia.

USA:n ulkoministeri Madeleine Albright vieraili samassa yliopistossa kolme viikkoa sitten. Mohila tunnetaan erityisesti humanististen aineiden opinahjona. Vuonna 1632 perustettu Ukrainan ensimmäinen korkeakoulu on nimetty perustajansa arkkipiispa Pjotr Mohilan mukaan.

Opiskelijat kyselivät paljon

Ahtisaari herätti suurta huomiota ja keräsi sympatiaa vastailemalla perusteellisesti akatemian opiskelijoiden kysymyksiin. Tilaisuuden vetäjä ehdotti pariin otteeseen viimeistä kysymystä, mutta Ahtisaari halusi vastailla akatemian pääsalissa kaikkiin aiheisiin.

Ukrainalaiset nuoret kyselivät mm. Suomen kaksikielisyydestä, EU-kansanäänestyksestä, maiden yhteistyömahdollisuuksista telakkateollisuudessa sekä EU:n talous- ja rahaliiton merkityksestä Suomelle.

Opiskelijoita kiinnosti, miksi osa suomalaisista äänesti aikanaan EU:ta vastaan ja pelätäänkö Suomessa kansallisen identiteetin menettämistä. Ahtisaari vastasi, että EU-jäsenyys on päinvastoin vahvistanut suomalaisten identiteettiä.

Ahtisaaret lahjoittivat Seepra-vaasin

Rouva Eeva Ahtisaari ja rouva Ludmila Kutshma tapasivat Ukrainan perhe- ja nuorisoministeri Valentina Dovzhenkon. Sen jälkeen presidenttien puolisot tutustuivat Kiovan kansainvälisten suhteiden lyseoon.

Ahtisaaret kävivät yhdessä Kiovan kaupungintalossa, missä kaupunginjohtaja Oleksander Omelchenko luovutti Ahtisaarelle kaupungin avaimen. Omelchenko vieraili viime vuonna Helsingissä. Ahtisaaret lahjoittivat muistoksi käynnistään Kerttu Nurmisen suunnitteleman Seepra-vaasin.

Kaupunkikierroksella Ahtisaaret tutustuivat mm. Sofian museoalueeseen ja tuomiokirkkoon sekä Andrejevin kirkkoon.
(STT)