Ahtisaari ja Adamkus pohtivat Euroopan yhdistymistä

Liettualle on tärkeintä päästä Euroopan unionin jäseneksi, mutta jäsenyyden toteutumisen ajankohta ei ole ratkaisevaa, tähdensi Liettuan presidentti Valdas Adamkus Helsingissä tänään.

Presidentti Adamkus neuvotteli Euroopan yhdentymisestä presidentti Martti Ahtisaaren kanssa työvierailunsa toisena päivänä. Euroopan komissio päätti viime viikolla suosittaa, että neuvotteluja ei aloitettaisi uusien hakijamaiden kanssa. Latvialle neuvottelujen aloittamismahdollisuutta väläytettiin ensi vuodeksi, ja Liettualle ja Slovakialle jonkin ajan kuluttua.

Adamkus sanoi maansa ottavan komission selvityksen neuvot varteen ja jatkavan työtä EU:n jäsenyyden saavuttamiseksi. Komissio odottaa Liettualta lisää muutoksia, jotka parantavat markkinatalouden toimivuutta ja valmistavat maata kohtaamaan EU-jäsenyyden tuoman kilpailun. Myös rajavalvontaa Liettuan on parannettava. Liettuan demokratia on komission mielestä kehittynyt hyvin.

Myös Ahtisaari totesi Liettuan olevan tiellä, joka johtaa kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Hän sanoi Suomen tukevan Liettuassa meneillään olevaa muutosprosessia EU:n jäsenyyden saavuttamiseksi, mutta korosti, että myös EU:n on pystyttävä tekemään tarpeelliset uudistukset. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden hankkeen pohjoisen ulottuvuuden Adamkus arvioi auttavan Liettuaa pääsemään mukaan eurooppalaisiin yhteistyörakenteisiin.

Liettuaa ei hyväksytty ensimmäiseen EU-jäsenyyden neuvotteluryhmään maaliskuussa yhdessä Viron, Puolan, Tshekin, Unkarin, Slovenian ja Kyproksen kanssa. Liettualle, Latvialle, Slovakialle, Bulgarialle ja Romanialle kerrottiin maaliskuussa, että niiden kanssa voidaan aloittaa neuvottelut, jos maiden taloudelliset ja poliittiset olot saadaan vastaamaan EU:n vaatimuksia.

Suomi auttaa Liettuaa EU:hun

Suomi tukee Liettuassa hankkeita, jotka edistävät sen pääsyä mukaan Euroopan integraatioon. Baltian maat ovat kaikki Suomen lähiyhteistyön aluetta. Suomi on tukenut niiden muutosprosessia vuodesta 1991 viime vuoteen saakka yli 1,2 miljardilla markalla, josta lahja-avun osuus on 0,5 mrd markkaa. Aikaisemmin keskeisin yhteistyömaa oli Viro, mutta viime vuodesta lähtien Latvian ja Liettuan suhteellinen osuus on noussut.
(STT)


Lue myös:

    Uusimmat