Ahtisaari huolissaan työttömien erityisryhmistä

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari on huolissaan siitä, että taloustilanteen parantumisesta huolimatta on ryhmiä, joilla ei mene vieläkään hyvin. Presidentti kiinnitti uudenvuodenpuheessaan huomiota ikääntyneisiin pitkäaikaistyöttömiin ja työttömiin yksinhuoltajiin.

Suomen ja kymmenen muun EU-maan muodostaman euroalueen synnyn Ahtisaari kuittaisi kolmella lauseella:
-Tänään Suomi yhdessä kymmenen muun Euroopan unionin jäsenmaan kanssa siirtyi osaksi euroaluetta. Euroalueen tuoma taloudellinen vakaus on jo nyt ollut Suomelle eduksi. Tämän vuosikymmenen alun kokemukset osoittivat, mitä epävakaa valuutta merkitsisi asuntovelallisille ja pienyrittäjille.

Presidentti sanoi, että tämän vuosikymmenen aikana talouspolitiikassa on jouduttu tekemään monia tuskallisia päätöksiä. Hänen mielestään Suomen talous on nyt paremmassa kunnossa kuin monilla sellaisilla mailla, jotka ovat lykänneet vaikeita ratkaisujaan. Ahtisaaren mielestä työttömyyden vastaisen taistelun tulokset kertovat, onko talouspolitiikka ollut menestyksekästä.
-Kehitys on pitkälti ollut myönteistä. Uusia työpaikkoja on syntynyt, ja työttömyysasteemme on nyt Euroopan unionin keskiarvoa. Kokonaisuuteen ei voi kuitenkaan olla tyytyväinen. On ryhmiä, joilla ei mene vieläkään hyvin, Ahtisaari sanoi.

Kaikkien työpanosta tarvitaan

Presidentti nosti esiin ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät ja työttömät yksinhuoltajat. Hänen mielestään yli 50-vuotiaita työntekijöitä ei pidä pitää painolastina vaan voimavarana. Kaikkien työpanosta tarvitaan, hän korosti.

-Työttömyys on kohdistunut tällä vuosikymmenellä yksinhuoltajiin paljon raskaammin kuin muuhun väestöön. Heistä monet joutuvat työmarkkinoilla syrjinnän kohteiksi, koska he eivät voi joustaa työajoissaan yhtä paljon kuin muut ja koska he joutuvat muita useammin jäämään pois töistä lapsen sairastumisen takia. Nämä ongelmat vaativat erityisiä toimenpiteitä, Ahtisaari sanoi.

Presidentti kiinnitti huomiota myös siihen, että myönteiset numerot talouskehityksestä eivät kerro koko totuutta. Hän viittasi Helsingin piispan Eero Huovisen vetämän nälkätyöryhmän raporttiin, jonka mukaan yhä useampi suomalainen on pudonnut eri syistä yhteiskunnan suojaverkkojen läpi. Erityisesti nuorisosta on Ahtisaaren mielestä syytä olla huolissaan. Hän viittasi niin väkivallan lisääntymiseen kuin päihteiden ja huumeiden käyttöönkin.
-On liian helppoa korostaa viranomaisten ja perheen ulkopuolisten kasvattajien vastuuta. Monesti tuntuu vaikealta sanoa, että suurin vastuu on lasten vanhemmilla eikä sitä voi heiltä kukaan siirtää pois, Ahtisaari sanoi.

Vakaus seuraa EU:n kehitystä

Kansainvälisessä yhteisössä koettiin Ahtisaaren mukaan päättyneenä vuonna takaiskuja. Maailmantalouden ylle kasautui tummia pilviä ja vuosikymmenen aikana rakennettua laaja-alaista yhteistyötä koetellaan. Presidentti korosti YK:n vahvistamista kriisien ratkaisemisessa. Eurooppaan on Ahtisaaren mielestä luotava yhteinen, ei erottava tai erotteleva turvallisuusjärjestys. Euroopassa vakaus seuraa hänen mukaansa oleellisesti EU:n kehitystä. Suomen kansainvälistä asemaa Ahtisaari kuvasi vahvemmaksi kuin koskaan historiamme aikana. Keskeinen tekijä siinä on EU-jäsenyys. Myös turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat osoittautuneet oikeiksi.

Naapurimaista Ahtisaari puhui ainoastaan Venäjästä, jonka poliittinen tilalle on hänen mukaansa vaikeutunut. Presidentti arvioi, että Venäjällä on edessään pitkä ja kivulias uudistusten kausi, jossa ei enää voida hoitaa vain oireita, vaan myös ongelmien todellisia syitä. Suomi ja muut maat voivat Ahtisaaren mielestä ainoastaan tukea työn käynnistymistä, mutta venäläisten on itse hoidettava varsinainen ongelmien syihin puuttuminen. Kansalaistasollakin olisi pidettävä yllä yhteyksiä.
-Yritysten, kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja oppilaitosten olisi syytä ryhtyä pohtimaan, miten nykyistä useammalle naapurimaamme nuorelle tarjottaisiin mahdollisuus hankkia kokemuksia demokratian toiminnasta. Tässä on koko Euroopan unionilla yhteinen tehtävä, Ahtisaari sanoi.

Ahtisaari korosti puheessaan myös EU:n laajentumisen tärkeyttä. Suomen EU-puheenjohtajuutta hän kuvasi vaativaksi urakaksi. Presidentti päätti puheensa kehottamalla kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan, toivottamalla hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.
(STT)


Lue myös:

    Uusimmat