Ahtisaaren koneen ja Hornetien vaaratilanne selvitetty

Lennonjohtajan tajuttua uhkaavan vaaran hän käski Hornetien säilyttää korkeutensa. -Lentäjät ryhtyivät tarkkailemaan ilmatilaa ja huomasivat vasemmalla puolellaan Learjetin. Sen ohjaaja ei saanut varoitusta omalla taajuudellaan eikä missään vaiheessa nähnyt Horneteja, kertoo tutkinnanjohtaja, majuri Vesa Palm. Palmin mukaan turvavälin olisi pitänyt olla viisi mailia eli noin kahdeksan kilometriä. Kohtaaminen tapahtui noin 1 700 metrin korkeudessa.

Ahtisaari vieraili Pohjois-Savossa 30. heinäkuuta 1998. Presidenttiparia informoitiin vaaratilanteesta Learjetin laskeuduttua Kuopion kentälle. Palmin mukaan Ilmailulaitos tarkensi tapauksen johdosta jo tutkinnan aikana määräyksiään ja toimintatapojaan.

Viikkoa aiemmin toinen vaaratilanne

Kuopion lentoasemalla sattui viime vuoden heinäkuussa toinenkin vaaratilanne. Tämä läheltä piti -tilanne oli 25. heinäkuuta. Suunnistuslennolla ollut Hornet ohitti kentän yläpuolella liian läheltä Cessna-koneen, joka oli pudottamassa laskuvarjohyppääjiä. Lentoasemalla oli tuolloin laskuvarjohypyn SM-kilpailut. Hornetin ohjaaja ei tiennyt hyppytoiminnasta. Hänelle oli annettu lupa laskeutua 1 500 metrin korkeuteen, mutta hän liukui vastoin lennonjohdon määräyksiä alemmas aina 300 metriin asti. 900 metrissä ohjaaja näki hyppykoneen ja siitä juuri hypänneet kaksi laskuvarjohyppääjää. Hän väisti heti oikealle. Hornetin välimatka hyppääjiin ja pudotuskoneeseen oli lähimmillään 750-800 metriä.

Vaaratilanteen välitön syy oli se, että lentäjä ei noudattanut määräyksiä. Tilanteen syntyyn vaikutti osaltaan myös se, että lähestymislennonjohto ei ilmoittanut Hornetille laskuvarjohyppääjistä, jotka pudottautuivat noin 1 100 metrin korkeudesta. Hornet oli lähtenyt Tampereelta, josta se jatkoi Oulun ja Kuopion kautta takaisin lähtöpaikkaansa. Tutkintalautakunta julkisti molemmat raportit tiistaina.
(STT)