Ähtärin pandat aloittavat Suomen-elämänsä karanteenissa – "Siihen on voinut tarttua raivotauti"

– Evira edellyttää, että pandat on rokotettu raivotautia vastaan ja että niille on tehty loishäädöt, kertoo Eviran rajaeläinlääkäri Elina Viitasaari.

Vaikka pandojen mahdollisuus saada raivotauti eläintarhassa on hyvin pieni, siihen pitää kuitenkin varautua.

– Panda on lämminverinen, ja siihen on voinut tartua raivotauti. käytännössä eläimet ovat kuitenkin hyvin suojeltuja. Villieläimet voivat kantaa rabiesta ja jos sairas eläin pääsee puremaan, se tarttuu, jos rokotesuojaa ei ole, sanoo Viitasaari.

Pandat aloittavat Suomi-elämänsä karanteenissa

Pandoille ei kuitenkaan olla tekemässä eläinlääketieteellisiä testejä, vaan niitä pidetään karanteenissa, jonka aikana eläimiä seurataan huolellisesti.

– Ne ovat käytännössä niin suojeltuja eläimiä, että tautiriski on erittäin pieni. Karanteeniaikana seurataan, kehittyykö niille sairauksia, kertoo Viitasaari.

Käytännössä karanteenissa seurataan, tuleeko eläimille sairauden oireita tai käyttäytyvätkö ne normaalisti.

– Jos ne lopettavat esimerkiksi syömisen ja voidaan katsoa, ettei se johdu paikanvaihdoksesta, silloin tutkitaan mistä asia johtuu, kuvailee Viitasaari karanteenissa oloa.

Karanteeniajan pituus on vielä epäselvä, mutta se kestää ainakin 30 päivää.

– Ähtärin eläinpuistossa ne ovat karanteenissa ainakin sen 30 vuorokautta. Se, kuinka pitkän ajan pandat ovat karanteenissa kokonaisuudessaan, on vielä harkinnassa, kertoo Viitasaari.

Koska lainsäädännössä ei ole pandojen varalta mitään säädettynä, on Evirassa jouduttu selvittämään lakipykäliä mahdollisten riskien mukaan.

– Tosi paljon eri pykäliä on pitänyt ottaa huomioon. On mennyt aika pitkään, kun nimenomaan pandoja koskevaa lainsäädäntöä ei ole. On pitänyt miettiä, mikä laki voisi tätä harvinaista eläintä koskea ja mikä olisi oikeasti tarkoituksenmukaista, kertoo Viitasaari tuontiluvan prosessista.

​​​​​​​

6:20